Moni katsoo sotilasvallan aikaisen perustuslain estävän Chilen oikeudenmukaista kehittämistä. Chilessä koettiin toissa vuonna suuria, viikkoja kestäneitä protesteja, jotka juontuivat kansalaisten epätasa-arvosta. Yksi mielenosoittajien keskeisiä vaatimuksia oli perustuslain uudistaminen.

Äänioikeutettuja on noin 14 miljoonaa. Vaaleissa äänesti lauantaina noin viidennes äänioikeutetuista. Äänestys jatkuu tänään.

Vaalissa valitaan perustuslakia kirjoittamaan 155-jäseninen elin. Ehdokkaita on yli 1 300.

Koronapandemia varjostaa

Vasemmistopuolueiden tavoitteena on saada Chilen luonnonvarat nykyistä paremmin valtion valvontaan. Vasemmisto haluaa myös lisätä julkista rahoitusta koulutukseen, terveydenhuoltoon ja eläkkeisiin.

Oikeistokin myöntää, että yhteiskunnan tukea on lisättävä, mutta samalla se haluaa puolustaa vapaata markkinataloutta.

OECD julkisti alkuvuodesta raportin, jonka mukaan Chilen suuri haaste on sitkeästi jatkuva epätasa-arvo. Yli puolet kotitalouksista on taloudellisesti haavoittuvassa asemassa, ja köyhin viidennes ansaitsee vain 5,1 prosenttia kokonaistulosta.

Vaalit pidetään koronapandemian varjossa ja siksi kaksipäiväisinä. Chilessä on pandemian aikana kirjattu yli 1,2 miljoonaa tartuntaa ja lähes 30 000 koronavirukseen liittyvää kuolemaa. Toisaalta myös rokotukset ovat edenneet ripeästi.