Demarinuoret kokoontui viime sunnuntaina ylimääräiseen liittokokoukseen valitsemaan järjestölle puheenjohtajaa aiemmin tehtävässä toimineen, kansanedustajaksi kevään eduskuntavaaleissa nousseen Pinja Perholehdon tilalle. Tehtävään valittiin Perholehtoa jo keväällä varapuheenjohtajan pestissä sijaistanut Emilia Kangaskolkka.

– Vastuullinen paikka ja merkittävä tehtävä – paljon on kannettavana paremman maailman puolesta tässä tehtävässä, mutta hyvältähän se valituksi tuleminen tuntuu, hän kuvailee tunnelmiaan.

Kangaskolkan siirtyessä puheenjohtajaksi, vapautui varapuheenjohtajistosta paikka. Siihen liittokokouksessa valittiin tamperelainen Saana Kuusipalo. Varapuheenjohtajistossa jatkaa lahtelainen Kimi Uosukainen.

– Koska kausi on vajaamittainen, on tehtävää paljon, eikä aikaa ole hukattavaksi. Suurimpina yksittäisinä asioina odotan totta kai lähestyvää puoluekokousta ja ensi kevään kumpiakin vaaleja – että pääsen olemaan niissä mukana tästä positiosta.

HALLITUKSEN alkusoitto on ollut melkoinen, Emilia Kangaskolkka arvioi. Tapetilla on ollut hurja rasismikohu, eikä vielä olla edes päästy aidosti hallitusohjelman hirvityksien puimiseen.

– Kauhulla odotan, että sieltä tuodaan esityksinä esimerkiksi heikennykset sosiaaliturvaan ja työmarkkinoihin liittyvät kysymykset lakko-oikeuden rajaamisesta irtisanomissuojan heikentämiseen. Kyllä kauhu on tällä hetkellä päällimmäinen tunne – että kuinka tämä voidaan estää, hän kertoo Demokraatille.

– En voi käsittää miten hallitus kehtaa ohjelmallaan ryöpyttää paitsi sosiaaliturvaan nojautuvaa ihmistä, niin myös tavallista palkansaajaa. Ensin työmarkkinoilla rajoitetaan työntekijöiden keinoja puolustautua tai protestoida ja sen jälkeen heikennetään työntekijöiden muita oikeuksia mikä keritään. Me emme voi millään hyväksyä näin epäisänmaallista toimintaa, hän paaluttaa tiedotteessakin.

Hallitusohjelman kirjauksista nuorten näkökulmasta positiivisena Kangaskolkka nostaa esiin terapiatakuun.

– Se on toteutuessaan toivottavasti teko nuorten puolesta. Näen kuitenkin, että tilanne on plus miinus nolla, jos samalla yhteiskunnallisesti nuorten pahoinvointia edistäviä ongelmia ei lähdetä purkamaan, hän toteaa.

Kangaskolkka on huolissaan siitä, että ennen vaaleja kuullut puheet koulutuksen erityissuojeluksessa olemisesta vaikuttavat jääneen puheiksi.

– Siellähän on suorana leikkauksena esimerkiksi aikuiskoulutustuen poistaminen. Ja jos kuntien valtionosuuksia leikataan, se osuu väistämättä nuoriin aika kovalla voimalla, koska kuntien isoimpana tehtävänä tällä hetkellä on sivistys-, kasvatus- ja koulutuspalvelut. Tällä tavalla hallitus siirtää tavallaan vastuun koulutuksen leikkauspäätöksistä muualle, Kangaskolkka moittii.

SDP:N PUOLUEKOKOUS syyskuun alussa on myös Demarinuorille tärkeä vaikuttamisen paikka. Kangaskolkka kertoo, että nuorisojärjestön väkeä on hienosti puoluekokousedustajien joukossa. Puoluekokouksessa puoluejohdon valinnat totta kai kiinnostavat.

– Pääsimme viikonloppuna Demarinuorten ja -opiskelijoiden yhteisellä kesäleirillä Kannonkoskella tenttaamaan puoluesihteeri- ja puheenjohtajaehdokkaita hybriditenteissä – osa ehdokkaista oli paikalla ja osa etäillen mukana, Kangaskolkka kertoo.

Demarinuoret aikoo nostaa puoluekokouksessa esiin muun muassa nuorten osallistumiseen ja vaikuttamiseen sekä opiskelijoiden asioihin liittyviä asioita. Esimerkiksi korkeakouluun hakevien ensikertalaiskiintiö tulisi Demarinuorten mielestä poistaa. Saman kohtalon nuorisojärjestö soisi EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien kansainvälisten opiskelijoiden lukukausimaksuille.

Vaikuttamisen agendalla ovat Kangaskolkan mukaan vahvasti myös luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja ilmastoasiat – hiukan emopuolueen asettamia tavoitteita kunnianhimoisemmin.

– Yhtenä puoluekokouskärkenä on, että tavoittelemme hiilineutraalia Suomea vuoteen 2030 mennessä, hiiliinegatiivisuutta pian sen jälkeen.

SDP on linjannut tavoitteen tavoitteen vuoteen 2035.

EMILIA KANGASKOLKKA, 20, opiskelee tällä hetkellä toista vuotta yhteiskuntatieteitä Itä-Suomen ylipistossa.

Kotikonnuillaan Liperissä hän toimii kunnanvaltuutettuna. Hän nousi valtuutetuksi ”onni onnettomuudessa” -tyyliin, kun koronapandemia siirsi kuntavaaleja huhtikuulta kesäkuulle vuonna 2021. Vaalit siirtyivät juuri sen verran, että Kangaskolkka ehti täyttää 18 vuotta ja hän saattoi lähteä ehdolle. Aluevaaleissakin hän kokeili onneaan ja nousi varavaltuutetuksi. Kevään eduskuntavaaliehdokkuus oli hieno kokemus sekin.

– Puhuin siitä myös ehdokaspuheessani liittokokouksessa, että miten äärimmäisen opettava matka se oli. Se oli opettavaa itselle poliittisena toimijana, mutta erityisesti siksi, että pääsin tapaamaan paljon ihmisiä ja kuulemaan heidän tarinoitaan. Kyllä sieltä löysi paljon merkitystä, että minkä takia tätä tekee yhä uudestaan ja uudestaan.