Turva – Hymy
Tyomies

Demokraatin selvitys: Sadat turvapaikanhakijat hakeneet tänä vuonna työperusteista oleskelulupaa

Kuva: LEHTIKUVA / Kalle Parkkinen

Turvapaikanhakijat ovat jättäneet Manner-Suomen TE-toimistohin tammi-elokuun aikana noin 450 työperusteista oleskelulupahakemusta, käy ilmi työ- ja elinkeinoministeriön Demokraatin pyynnöstä tekemästä selvityksestä.

Pääosa työlupaa hakeneista on selvityksen mukaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita, joista osalla on samanaikaisesti vireillä turvapaikkapäätöstä koskeva valitus hallinto-oikeuteen. Hakemukset painottuvat Uudellemaalle.

Kaikkia hakemuksia ei ole ehditty käsitellä, mutta elokuuhun mennessä myönteisiä osapäätöksiä on tehty kyselyn mukaan alle 150, joista Uudenmaan TE-toimiston osuus on alle sata ja Pirkanmaan noin 20.

Kaakkois-Suomen osalta arviota myönteistä päätösten osuudesta ei ole saatavilla. Jos Kaakkois-Suomeen sovelletaan Uudenmaan arvioitua läpimenoprosenttia, turvapaikanhakijoiden työlupahakemuksista olisi mennyt läpi noin puolet eli 10-15 kappaletta.

Käytännössä TE-toimiston myöntämä työlupa ei vielä sellaisenaan takaa turvapaikanhakijalle oleskelulupaa, vaan oleskeluluvan myöntää Maahanmuuttovirasto, joka voi pitää TE-toimiston osapäätöstä yrityksenä kiertää maahanmuuttosäännöksiä.

Rakennusalalla ei pääkaupunkiseudulla ole saatavuusharkintaa, sama koskee parempien ravintoloiden kokkeja.

Mahdollisten maahantulosäädösten kiertämisen lisäksi Maahanmuuttoviraston harkintaan vaikuttaa muun muassa se, onko hakijalla voimassa oleva passi tai onko hänelle mahdollista hankkia sellaista. Harkinnassa painavat Maahanmuuttoviraston mukaan myös yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen liittyvät asiat.

Kaikki alat, joille työlupia on haettu eivät työvoimapulan vuoksi edellytä tarveharkintaa, joka on muutoin normaalikäytäntö ETA-alueen ulkopuolelta tuleville työnhakijoille.

Pirkanmaalla myönteisiä työlupapäätöksiä on annettu TE-toimiston mukaan maatalous- ja puutarha-alalle, konepaja ja metallialalle, betonielementtityöntekijöille, henkilökohtaisille avustajille, kokeille, parturi-kampaajille, kirvesmiehille ja muoviteollisuuden prosessityöntekijöille.

Uudellamaalla myönteisiä päätöksiä ovat saaneet ainakin siivoojat, astianpesijät, autonkorjaajat, rakennustyömiehet, kokit, kalusteasentajat, lehdenjakajat, pizzeriatyöntekijät, parturit ja henkilökohtaiset avustajat.

Kaakkois-Suomen TE-toimisto on tehnyt myönteisiä osapäätöksiä muun muassa kokeille, partureille ja siivoojille.

Jos on odotettavissa, että ala saattaa vaihtua, lupaa voi samalla kertaa hakea usealle alalle.

Työ- ja elinkeinoministeriön hallitusneuvos Olli Soraisen mukaan jokaisella Ely-alueella on oma työlupalinjauksensa. Joidenkin alojen osalta työlupien saatavuusharkinta on käytännössä alueellisesti purettu. Uudellamaalla näin on menetelty muun muassa siivoojien osalta.

–  Myöskään rakennusalalla ei pääkaupunkiseudulla ole saatavuusharkintaa, sama koskee parempien ravintoloiden kokkeja, Sorainen sanoo.

Työvoimaviranomaisilla ei ole turvapaikanhakijoiden osalta erillisiä työlupatilastoja, joten TE-toimistojen luvut perustuvat arvioihin. Keskimääräinen läpimenoprosentti on kaikkien harkinnanvaraisten työlupien osalta Soraisen mukaan 15-20. Luku vaihtelee työtilanteen mukaan.

– Jos työnhakijoita on paljon, harkinta on tiukempaa.

Suomessa on aiempaa enemmän myös turvapaikanhakijoita, jotka tekevät töitä hakemuksensa käsittelyn aikana.

Työlupa myönnetään vuodeksi kerrallaan ja se on alakohtainen. Siivooja voi siis vaihtaa saman luvan puitteissa firmasta toiseen, kunhan pysyy siivousalalla.

– Toiselle alalle tarvitaan uusi lupa. Jos on odotettavissa, että ala saattaa vaihtua, lupaa voi samalla kertaa hakea usealle alalle.

Suomessa on aiempaa enemmän myös turvapaikanhakijoita, jotka tekevät töitä hakemuksensa käsittelyn aikana. Lain mukaan turvapaikanhakijoilla on työoikeus kolmen kuukauden kuluttua turvapaikkahakemuksen jättämisestä.

Lainsäädännön näkökulmasta töitä tekevien turvapaikanhakijoiden ja paperittomien määrän kasvu on tilanteena uusi.

– Ulkomaalaislaki on vuodelta 2004, joten siinä ei ole osattu ennakoida tätä, Sorainen sanoo.

Selvityksessä oli mukana kaikki Suomen TE-toimistot lukuunottamatta Ahvenanmaan työmarkkina- ja opintopalveluviranomaista.

Keskustelua aiheesta

Heikki Hiilamo reagoi rajusti Teemu Laajasaloa ryöpyttäneen Johanna Korhosen toimintaan: ”Helsingin piispanvaalin jälkipeli hakee likaisuudessa vertaistaan”

Kuva: Jari Soini
Heikki Hiilamo.

Sosiaalipolitiikan professori, aiemmin muun muassa diakonia- ja yhteiskuntatyön johtajana kirkkohallituksessa toiminut Heikki Hiilamo arvostelee blogikirjoituksessaan Kotimaa24:ssä voimakkaasti Helsingin piispan Teemu Laajasalon toimintaa kyseenalaistanutta Johanna Korhosta.

Korhosen neljänkymmenen kysymyksen selvityspyyntö Laajasalon yritystoiminnan epäselvyyksistä ja luottokortin käytöstä Kallion kirkkoherrana tuli julkisuuteen viime viikolla. Korhonen on Helsingin hiippakuntavaltuuston puheenjohtaja.

Korhonen nosti esille uutena asiana Laajasalon tekemät ostokset Helsingin seurakuntayhtymän luottokortilla, jolla oli ostettu muun muassa matkoja, festivaalilippuja, hotellihuoneita ja samppanjaa. Korhosen mukaan suuri osa kuiteista joko puuttuu tai on muuten puutteellisesti selvitetty.

Hiilamo kirjoittaa, että Laajasalon tapauksessa kyse on muustakin kuin talousepäselvyyksistä ja kirkollisverojen vastuullisesta käytöstä.

”Kohun taustalla on pääasiassa yksi henkilö, toimittaja Johanna Korhonen, joka kannatti syksyllä aktiivisesti Helsingin piispanvaalissa Laajasalolle jo ensimmäisellä kierroksella hävinnyttä ehdokasta. Vaalikamppailun aikana Korhonen pyrki levittämään epämääräisiä väitteitä siitä, että Laajasalo olisi muka syyllistynyt seksuaalisen häirinnän suosimiseen.”

Herää kysymys, onko Johanna Korhosen tavoitteena synnyttää mahdollisimman paljon negatiivista julkisuutta Teemu Laajasalon ympärillä.

Viime viikolla Korhonen julkaisi Hiilamon mielestä ”mediaseksikkäitä väitteitä ja kysymyksiä”.

”Korhonen ei antanut Laajasalolle ennen ”syytekirjelmänsä” julkistamista mahdollisuutta kommentoida väärinkäsityksiä. Pidän menettelyä vääränä ja toimittajaetiikan vastaisena.”

Hiilamo pitää myös outona, ettei Korhonen tuonut Laajasaloa koskevia asioita hiippakuntavaltuuston käsiteltäväksi, eikä informoinut valtuuston jäseniä Laajasalon vastaisista toimistaan.

”Herää kysymys, onko Johanna Korhosen tavoitteena synnyttää mahdollisimman paljon negatiivista julkisuutta Teemu Laajasalon ympärillä ja näin tehdä tämän virkatoimien hoitaminen mahdottomaksi.”

Hiilamon mukaan Helsingin piispanvaalin jälkipeli hakee likaisuudessa vertaistaan.

”Pidän Korhosen menettelytapoja Laajasalon vastaisessa kampanjassa niin vahingollisina, että olen ilmoittanut hänelle, etten tule enää jatkossa hänen kanssaan samalle ehdokaslistalle.”

Olen käyttänyt korttia vain virkaan liittyviin tehtäviin.

Korhonen sanoi viime viikolla Demokraatille suhtautuvansa luottamustehtäviinsä vakavasti.

– Minusta luottamushenkilön on puututtava sellaisiin asioihin, jotka näyttävät kaipaavan selvittämistä.

Korhosen mukaan hän haluaa, että Laajasalo vastaa hiippakunnalle asiassa.

– Kyseessä ei ole minun ja hänen välinen skaba. Tämä ei liity henkilösuhteisiimme, jotka ovat aina olleet hyviä.

Piispa Laajasalo sanoi Demokraatille, että on käyttänyt yhtymän luottokorttia ainoastaan virkatehtäviin.

– Minulta ei ole viiden vuoden aikana palautettu laskuja tai pyydetty lisäselvityksiä kuin muistaakseni kerran. Olen käyttänyt korttia vain virkaan liittyviin tehtäviin.

Hän sanoi, ettei luottokortti-asia liity hänen toimintaansa Helsingin piispana.

– Kuitteja on hukkunut liikaa, niin ei saa tietenkään olla, se on huolimattomuutta, ja siitä olen pahoillani.

Kittilän turmakoneen sisällä oli ylipaine – paiskasi oven päin lentokapteenia

Kuva: onnettomuustutkintakeskus
Kittilän turmakone.

Kittilän lentoasemalla tapahtunut onnettomuus oli seurausta liikesuihkukoneen sisälle muodostuneesta ylipaineesta, kertoo Onnettomuustutkintakeskus. Koneen lentokapteeni kuoli tammikuun alussa, kun koneen ovi iskeytyi auki ylipaineen takia. Kapteeni oli ollut avaamassa ovea.

Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan tutkinnassa on testattu matkustamon paineistuksen toimintaa, sen käyttötapoja ja -ohjeistusta. Tutkinta jatkuu muun muassa ohjaamon äänitallentimen ja lentoarvotallentimen tietojen sekä koneen käyttöä ohjeistavien käsikirjojen analyysilla. Lisäksi tehdään täydentäviä kuulemisia.
Tutkinta valmistuu 6–12 kuukaudessa.

KKO: Pelkkä postilähetys ei osoita, että olet tilannut huumeita

Kuva: LEHTIKUVA / HANDOUT / TULLI

Korkein oikeus (KKO) on hylännyt syytteen, jonka mukaan turkulaismies olisi tilannut Espanjasta 10 grammaa pitoisuudeltaan vahvaa amfetamiinia. KKO:n mukaan pelkkä miehen nimellä ja osoitteella tullut postilähetys ei riittänyt osoittamaan, että syytetty olisi tuonut maahan kiellettyjä aineita.

Eri tuomioistuimissa on parhaillaan vireillä useita vastaavantyyppisiä juttuja.

STT

Osuuspankki korjailee yhä järjestelmävirheensä seurauksia

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Osuuspankin järjestelmävirheen korjaamisesta ei ole toistaiseksi uutta tiedotettavaa, kerrotaan OP:n viestinnästä.

Useiden Osuuspankin asiakkaiden tilit näyttivät eilen todellisuutta pienempää saldoa pankin tietojärjestelmävirheen vuoksi. Eilen illalla suurin osa virheistä oli saatu korjatuksi, mutta jäljellä oli vielä virheellisesti tileillä näkyneitä automaattinostoja.

Tileille tuli uudelleen näkyviin summia, jotka oli nostettu tai käytetty aiemmin. Summat näyttivät siis menneen tileiltä kahdesti.

Tilille kummittelemaan tulleet katevaraukset voivat haitata asiakkaan tilinkäyttöä, jos tilillä ei vian vuoksi näytä olevan riittävästi rahaa.

OP ei ole kertonut, kuinka suurta asiakasmäärää ongelma on koskenut. Uudelleen veloitettaviksi ilmestyneet korttiostokset ja automaattinostot on tehty kolmena päivänä joulukuussa.

Viking Mariella ei pääse Maarinhaminaan

Kuva: Timo Sparf

Viking Linen autolautta Mariella jättää väliin pysähdyksen Maarianhaminassa tiistain vastaisena yönä kovan tuulen vuoksi. Alus ajetaan Tukholmasta suoraan Helsinkiin.

Viking Linen alukset jättävät tuuliolojen takia pysähtymättä Maarianhaminassa harvemmin kuin kerran vuodessa, kertoi varustamon tiedotusjohtaja Johanna Boijer-Svahnström STT:lle. Hänen mukaansa Turun ja Tukholman välisen reitin pysähdys Långnäsissa jää tekemättä hieman useammin, muutaman kerran vuodessa.

Maarianhaminaan pyrkineet Mariellan matkustajat pääsevät perille Viking Cinderellalla, joka lähtee Tukholmasta jonkin verran myöhemmin maanantaina kuin Mariella.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta