Kotimaa

Demokraatin selvitys: Sadat turvapaikanhakijat hakeneet tänä vuonna työperusteista oleskelulupaa

LEHTIKUVA / Kalle Parkkinen
LEHTIKUVA / Kalle Parkkinen
LEHTIKUVA / Kalle Parkkinen

Turvapaikanhakijat ovat jättäneet Manner-Suomen TE-toimistohin tammi-elokuun aikana noin 450 työperusteista oleskelulupahakemusta, käy ilmi työ- ja elinkeinoministeriön Demokraatin pyynnöstä tekemästä selvityksestä.

Pääosa työlupaa hakeneista on selvityksen mukaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita, joista osalla on samanaikaisesti vireillä turvapaikkapäätöstä koskeva valitus hallinto-oikeuteen. Hakemukset painottuvat Uudellemaalle.

Kaikkia hakemuksia ei ole ehditty käsitellä, mutta elokuuhun mennessä myönteisiä osapäätöksiä on tehty kyselyn mukaan alle 150, joista Uudenmaan TE-toimiston osuus on alle sata ja Pirkanmaan noin 20.

Kaakkois-Suomen osalta arviota myönteistä päätösten osuudesta ei ole saatavilla. Jos Kaakkois-Suomeen sovelletaan Uudenmaan arvioitua läpimenoprosenttia, turvapaikanhakijoiden työlupahakemuksista olisi mennyt läpi noin puolet eli 10-15 kappaletta.

Käytännössä TE-toimiston myöntämä työlupa ei vielä sellaisenaan takaa turvapaikanhakijalle oleskelulupaa, vaan oleskeluluvan myöntää Maahanmuuttovirasto, joka voi pitää TE-toimiston osapäätöstä yrityksenä kiertää maahanmuuttosäännöksiä.

Rakennusalalla ei pääkaupunkiseudulla ole saatavuusharkintaa, sama koskee parempien ravintoloiden kokkeja.

Mahdollisten maahantulosäädösten kiertämisen lisäksi Maahanmuuttoviraston harkintaan vaikuttaa muun muassa se, onko hakijalla voimassa oleva passi tai onko hänelle mahdollista hankkia sellaista. Harkinnassa painavat Maahanmuuttoviraston mukaan myös yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen liittyvät asiat.

Kaikki alat, joille työlupia on haettu eivät työvoimapulan vuoksi edellytä tarveharkintaa, joka on muutoin normaalikäytäntö ETA-alueen ulkopuolelta tuleville työnhakijoille.

Pirkanmaalla myönteisiä työlupapäätöksiä on annettu TE-toimiston mukaan maatalous- ja puutarha-alalle, konepaja ja metallialalle, betonielementtityöntekijöille, henkilökohtaisille avustajille, kokeille, parturi-kampaajille, kirvesmiehille ja muoviteollisuuden prosessityöntekijöille.

Uudellamaalla myönteisiä päätöksiä ovat saaneet ainakin siivoojat, astianpesijät, autonkorjaajat, rakennustyömiehet, kokit, kalusteasentajat, lehdenjakajat, pizzeriatyöntekijät, parturit ja henkilökohtaiset avustajat.

Kaakkois-Suomen TE-toimisto on tehnyt myönteisiä osapäätöksiä muun muassa kokeille, partureille ja siivoojille.

Jos on odotettavissa, että ala saattaa vaihtua, lupaa voi samalla kertaa hakea usealle alalle.

Työ- ja elinkeinoministeriön hallitusneuvos Olli Soraisen mukaan jokaisella Ely-alueella on oma työlupalinjauksensa. Joidenkin alojen osalta työlupien saatavuusharkinta on käytännössä alueellisesti purettu. Uudellamaalla näin on menetelty muun muassa siivoojien osalta.

–  Myöskään rakennusalalla ei pääkaupunkiseudulla ole saatavuusharkintaa, sama koskee parempien ravintoloiden kokkeja, Sorainen sanoo.

Työvoimaviranomaisilla ei ole turvapaikanhakijoiden osalta erillisiä työlupatilastoja, joten TE-toimistojen luvut perustuvat arvioihin. Keskimääräinen läpimenoprosentti on kaikkien harkinnanvaraisten työlupien osalta Soraisen mukaan 15-20. Luku vaihtelee työtilanteen mukaan.

– Jos työnhakijoita on paljon, harkinta on tiukempaa.

Suomessa on aiempaa enemmän myös turvapaikanhakijoita, jotka tekevät töitä hakemuksensa käsittelyn aikana.

Työlupa myönnetään vuodeksi kerrallaan ja se on alakohtainen. Siivooja voi siis vaihtaa saman luvan puitteissa firmasta toiseen, kunhan pysyy siivousalalla.

– Toiselle alalle tarvitaan uusi lupa. Jos on odotettavissa, että ala saattaa vaihtua, lupaa voi samalla kertaa hakea usealle alalle.

Suomessa on aiempaa enemmän myös turvapaikanhakijoita, jotka tekevät töitä hakemuksensa käsittelyn aikana. Lain mukaan turvapaikanhakijoilla on työoikeus kolmen kuukauden kuluttua turvapaikkahakemuksen jättämisestä.

Lainsäädännön näkökulmasta töitä tekevien turvapaikanhakijoiden ja paperittomien määrän kasvu on tilanteena uusi.

– Ulkomaalaislaki on vuodelta 2004, joten siinä ei ole osattu ennakoida tätä, Sorainen sanoo.

Selvityksessä oli mukana kaikki Suomen TE-toimistot lukuunottamatta Ahvenanmaan työmarkkina- ja opintopalveluviranomaista.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat