Politiikka

Eduskunnalle satojentuhansien yllätyslasku – lisärakennuksen viemäröinti meni pieleen

Vesa Lindqvist / Eduskunta
Eduskunnan lisärakennus eli Pikkuparlamentti valmistui 2004.
Vesa Lindqvist / Eduskunta
Eduskunnan lisärakennus eli Pikkuparlamentti valmistui 2004.
Vesa Lindqvist / Eduskunta
Eduskunnan lisärakennus eli Pikkuparlamentti valmistui 2004.

Eduskunnan päärakennuksen remontti on viittä vaille valmis. Nyt eduskunnassa on kuitenkin havahduttu myös uuteen yllättävään ongelmaan. Sen vuonna 2004 valmistuneen lisärakennuksen eli Pikkuparlamentin viemäreissä on ongelmia.

Pikkuparlamentin valurautaviemäreiden epoksipinnoite on hapertunut. Tähän on reagoitu kesän aikana tehdyllä remontilla, joka jatkuu yhä.

– Vaikuttaa, että viemäreiden materiaalissa on ollut joitakin puutteita, eduskunnan kiinteistöpäällikkö Ilona Nokela kertoo Demokraatille.

Eduskunnassa mietitään nyt, voitaisiinko viemäreiden pinnoitteiden huonosta laadusta vaatia korvauksia. Kovin hyvältä ei kuitenkaan näytä.

– Tässä on se ongelma, että 10 vuoden vastuut ovat jo menneet, Nokela sanoo viitaten esimerkiksi urakkasopimuksen vastuuseen.

Normaalisti viemäreiden pitäisi kestää kymmeniä vuosia.

350 000 euroa – suuri summa uuteen rakennuksen.

Pikkuparlamentissa valurautaviemäreitä on niin vessoissta kuin kerrosten kahvikeittiöisstä lähtevissä linjoissa. Viemärien putket kulkevat pääosin pystylinjoissa kuiluissa ja Nokelan mukaan vain pienen matkaa vaakatasossa.

Onko viemäröinti aiheuttanut vaurioita Pikkuparlamentin rakenteisiin?

– Ei ole, onneksi vauriot ilmenivät siten, että viemärit eivät vetäneet kunnolla, mitään vuotoja ei ole aiheutunut, Nokela vastaa.

Kesällä työstetyn viemäriremontin hintaa 350 000 euroa Nokela luonnehtii kalliiksi Pikkuparlamentin ikään nähden.

– Onhan se suuri summa tällaiseen näinkin uuteen taloon sijoitettavaksi.

Korjaussumma menee eduskunnan normaalista vuosikorjausbudjetista, päärakennuksen peruskorjaukseen Pikkuparlamentin remonttia ei liitetä.

Pikkuparlamentin käyttäjille remontti on näkynyt esimerkiksi siten, että väliin osa vessoista on ollut käyttökiellossa.

Viemäriputkia on korjattu sukittamalla.

– Siinä putkeen painetaan pinnoite tai tavallaan melkein kuin uusi muoviputki sisällle. Se on erikoistyötapa, jossa muodostetaan aika paksu pinta putken sisälle, Nokela kuvaa.

Putkien valmistuspaikat hämärän peitossa.

Nokelan mukaan Pikkuparlamentin epäonnistuneessa viemäröinnissä on käytetty usean toimittajan putkea. Sitä on ilmeisesti tuotu ainakin Saksasta. Sen sijaan toistaiseksi ei ole tiedossa, missä putket on valmistettu. Suomalaista viemäriputkea Pikkuparlamentissa ei ole.

Nokelan näkemyksen mukaan ongelmat eivät johdu siitä, että eduskunnan lisärakennukseen olisi pyritty hankkimaan mahdollisen halpoja materiaaleja laadun kustannuksella.

– Mikään ei viittaa sellaiseen.

– Samantyyypistä ongelmaa kuulemma on ollut Suomesa muuallakin samoihin aikoihin rakennetuissa tai jopa uudemmissakin rakennuksissa, että viemäreiden pinnoite on syöpynyt rikki.

– Meidän käsityksen mukaan ongelma on siis materiaalissa, pinnoitteessa. Se ei ole ollut riittävän kestävää. Mutta yleisemmällä tasolla on erimielisyyksiä, mistä ongelmat johtuvat.

Materiaalipuutteiden lisäksi on spekuloitu, että veden koostumus voisi vaikuttaa valurautaviemäreiden syöpymiseen. Myös viemärikaasujen muodostusta on arveltu syyksi.

Nokelan mukaan nähtäväksi jää, voiko korvauksia lopulta saada.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat