Politiikka
11.11.2023 10:30 ・ Päivitetty: 11.11.2023 10:11
Eduskunnan huipulta viesti: ”Sillä, joka huutaa kovimmin, ei välttämättä ole suurin hätä”
Demokratiassa on muistettava, että sillä, joka huutaa kovimmin, ei välttämättä ole suurin hätä. On pyrittävä lukemaan yhteiskunnan hiljaisia signaaleja ja etsittävä keinoja kuulla myös heitä, jotka eivät aina edes näy, sanoo eduskunnan toinen varapuhemies Tarja Filatov (sd.).
Filatov puhui demokratian merkityksestä Åbo Akademin, eduskunnan, Tampereen yliopiston, Sitran ja Stanfordin yliopiston järjestämässä Kansalaisparlamentissa Helsingissä.
Filatov kehotti myös pohtimaan, miksi äänestysprosentit laskevat ja poliittinen aktiivisuus jakautuu niin paljon.
– Usein vaaleilla valitut edustajat kunnissa, hyvinvointialueilla ja eduskunnassa ovat suhteellisen koulutettuja, hyvätuloisia ja parempiosaisia. Myös muut vahvat vaikuttajat kuuluvat etuoikeutettujen joukkoon. Näin päätöksetkin herkästi suosivat saman viitekehyksen ihmisiä. Tästä taas seuraa se, että heikommassa asemassa olevat ihmiset kokevat, että he eivät voi vaikuttaa. Ja sitten vielä etuoikeutetussa asemassa olevat syyttävät heitä passiivisuudesta.
– Joskus jopa tuntuu siltä, että osallisuudesta on tullut hieman kärjistetysti sanottua orwelilainen uussana, koska modernissa yhteiskunnassa ei haluta puhua köyhyydestä ja sen luomasta osattomuudesta.
Vaikka moni aloitteista on hylätty, ne eivät ole olleet turhia.
KANSALAISPARLAMENTTI on osallistava demokratiamenetelmä, joka voi toimia lisänä tai vaihtoehtona perinteiselle lainsäädäntöprosessille. Sen avulla saadaan Filatovin mukaan laajempi kirjo erilaisia näkökulmia päätöksentekoon.
– Kansalaisparlamentin käsittelyyn tulevat kansalaisaloitteiden asiat jakavat herkästi mielipiteitä ja niihin liittyy paljon intohimoja. Ehdottomasti puolesta ja ehdottomasti vastaan asenteita. Ne eivät ole yksinkertaisia. Olen kuitenkin varma, että kansalaisparlamentin näkemyksillä on painoarvoa myös kansalaisaloitteita käsittelevissä eduskunnan valiokunnissa.
Tähän mennessä on edennyt yhteensä 72 kansalaisaloitetta eduskuntakäsittelyyn. Sellaisenaan tai muutettuna on hyväksytty 7 aloitetta.
– Summa saattaa kuulostaa vähältä. Ja onkin. Mutta vaikka moni aloitteista on hylätty, ne eivät ole olleet turhia. Esimerkiksi turkistarhauksen kieltämiseen tähdännyt kansalaisaloite johti eläinsuojelulainsäädännön parantamiseen ja aloite tasa-arvoisesta avioliitosta hylättiin, mutta eduskunta edellytti, että hallitus valmistelee saman sisältöisen lain. Tasa-arvoinen avioliitto toteutui.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.