Demokraatti pyysi häneltä kommentteja Sauli Niinistön ja puhemies Paula Risikon (kok.) vaalikauden päättäjäisissä tänään pitämiin puheisiin, joissa monissa perustuslaki nousi isoon rooliin.

– Niinistö aloitti sen (eduskunnan aseman korostamisen) oikeastaan jo ollessaan eduskunnan puhemies. Silloinhan perustuslain muutos tehtiin, ennen 2011 vaaleja. Se on totta, että viimeisimmän perustuslain muutoksen myötä eduskunnalla on hyvin vahva asema ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Se perustuslain muutos tavallaan pakottaa hallituksen ja presidentin hakemaan yhteistä linjaa. Sen sisältöhän oli, että jos presidentti ja hallitus ovat eri mieltä, eduskunta ratkaisee, Heinäluoma toteaa.

Heinäluoman mukaan perustuslain muutoksesta lähtien on ollut selvää, että sekä hallituksella että presidentillä on iso intressi pitää eduskunta hyvin informoituna siitä, mitä on tapahtumassa.

Heinäluoman mukaan lisääntynyt ajankäyttö ulko- ja turvallisuusppolitiikkaan näkyy kuitenkin vähän päällepäin, koska isosta linjasta on huomattava yksimielisyys. 

– Siihen liittyy tietysti myös se, että Niinistö on hoitanut linjaa hyvin, pitänyt sen ajassa ja tuonut vahvan tuen sotilaallisen liittoutumattomuuden linjalle. Selkeä kannanotto, joka on johdonmukainen ja jolla linjalla hän on ollut yli 10 vuotta, Heinäluoma summaa Niinistön puheen perustuslaki-osuutta.

Pian loppuvan vaalikauden aikana perustuslaista ja sen tulkinnoista on käyty vilkasta ja kuumaakin keskustelua.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön mukaan vaalikauden aikana perustuslakiin kiinnittynyt huomio on ollut kansanvalkan kannalta arvokasta. Niinistö totesi vaalikauden päättäjäisissä tänään myös, että perustuslaki elää ajassa.

”Yksi sen tuoreimmista muutoksista tuntuu edelleen jääneen monelta huomaamatta. Se koskee perustuslain ulko- ja turvallisuuspoliittista ulottuvuutta. Ulkopolitiikan johtaminen tasavallan presidentin ja valtioneuvoston yhteistoiminnassa kyllä tunnetaan. Vuonna 2012 voimaan tullut perustuslain muutos kuitenkin nostaa juuri eduskunnan ratkaisevaan asemaan, jos tasavallan presidentti ja valtioneuvosto päätyisivät ristiriitatilanteeseen ulko- ja turvallisuuspoliittisesti merkittävässä asiassa.”

Kuvatunkaltaista ristiriitaa toki viimeiseen asti vältetään, Niinistö tarkensi puheessaan.

”Uudistettu perustuslaki antaa silti eduskunnalle aiempaa suuremman vastuun myös ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Parlamentaarinen panos näkyy vahvasti myös selontekoprosesseissa”, Niinistö sanoi.

Myös puhemies Paula Risikon puheessa perustuslaki oli keskiössä. 

– Me kansanedustajat usein olemme olleet huolissamme siitä, kuinka suomalaisten luottamus perinteisiin yhteiskunnan instituutioihin on vähentynyt. Toivottavasti tulevaisuudessa muistamme kuitenkin myös sen, että arvostelemalla perustuslakia ja sen tulkitsijoita, osallistumme itse yhteiskuntamme tärkeimmän instituution – perustuslain – vähättelemiseen, Risikko valitti.

Heinäluoman mielestä myös Risikolla oli tärkeä sanomansa perustuslain puolustamisessa. 

– Jaan täysin hänen käsityksensä, että perustuslain halveeraaminen, kyseenalaistaminen tai sen vähättely ei ole tie vakaalle yhteiskunnalle. Jos sitten on tarpeita muuttaa, niin pitää muuttaa. Mutta sitä mikä on hyvin laajasti tai yksimielisesti eduskunnassa perustuslaiksi hyväksytty ja joka on myös vaaleissa saanut kansalaisten tuen, kyllä sitä täytyy kunnioittaa, Heinäluoma sanoo.

– Minä olen ollut hivenen huolestunut siitä, että sellaista perustuslain vähättelyä on varsinkin viimeisen kahden vuoden aikana ollut. Jokaiseen kansakunnan, joka haluaa nojata vakaaseen elämänmenoon, täytyy nojata instituutioihinsa ja niihin kuuluu perustuslaki ja parlamentti, Heinäluoma sanoo.

Risikon mukaan poliittisessa päätöksenteossa tarvitaan tutkittua tietoa. Hän sanoi myös, ettei hyvää yhteiskuntaa ei kuitenkaan rakenneta vain faktoilla vaan ennen kaikkea arvoilla. Arvot hän liitti myös siihen, miten kansanedustajien tulee aina säilyttää kansalta saamansa valta.

– Aina on niin, että kansa antaa ohjeen vaaliuurnilla eikä koskaan ole sellaista riippumatonta tietoa, joka korvaisi sen ihmisen harkinnan. Kyllä sitä harkintaa varten tarvitaan jatkossakin 200 kansanedustajaa, Eero Heinäluoma kommentoi.

Heinäluoma on ollut kansanedustajana vuodesta 2003. Nyt hän ei ole ehdolla eduskuntavaaleissa, vaan pyrkii europarlamenttiin.

– Kyllä tässä on haikeutta ilman muuta. Toisaalta sitten on niin, että kun syksyllä päätöksen tein, on helpompi nyt kuin syksyllä, Heinäluoma toteaa.