Politiikka
29.11.2017 09:54 ・ Päivitetty: 29.11.2017 09:58
Eduskunnan miesverkoston puheenjohtaja: Pääsykoeuudistuksesta voi tulla poikia syrjivä – Verkostossa mukana myös yksi nainen
Hallitus on lisäämässä ylioppilastutkinnon painoarvoa korkeakoulujen pääsykokeissa ja opiskelijavalinnoissa. Eduskunnan parisen viikkoa sitten järjestäytyneen miesverkoston puheenjohtaja, kansanedustaja Anders Adlercreutz (r.) katsoo, että uusi käytäntö voi muostua poikia syrjiväksi.
– Jos katsoo eroa tyttöjen eduksi koulumenestyksessä tällä hetkellä, niin on syytä olla huolissaan sen vaikutuksesta, hän sanoo.
– Meillä on kolutujärjestelmä, jossa pojat selvästi suorittavat heikommin kuin myöhemmin yliopistossa. Silloin on haasteellista, jos mennään sellaiseen malliin, jossa pääsykokeet poistetaan ja mennään pelkästään ylioppilaskokeen pohjalta.
Adlercreutzin mukaan peruskoulua pitäisi kehittää niin, että pojat pärjäisivät paremmin kuin nyt.
– Jos pääsykokeissa mentäisiin pelkästään ylioppilaskokeiden pohjalta, se tulee kärjistämään tilannetta niin, että miesten osuus yliopistossa tulee pienenemään. Jos luomme rakenteen, jossa tietty osa putoaa pois, se on yhteiskunnan kokonaisedun kannalta hölmöä.
Mikäli ylioppilastutkinnon painoarvo korkeakoulujen pääsykokeissa nousee, Adlercreutzin mukaan on luotava takaportteja, joilla olisi mahdollista korjata huonoa koulumenestystä pääsykokeissa.
– Vähintäänkin pitäisi varmistaa, ettei uusintakokeiden määrää rajoiteta. Kaiken kaikkiaan olisi tietenkin parasta jos voisimme paikallistaa nykyisen koulujärjestelmämme ongelmat, miksi pojat menestyvät tyttöjä heikommin?
“Se ei tietenkään ole aina erilainen kuin naisnäkökulma.”
Vaikka hallituskausi on jo pitkällä eduskunnan miesverkosto järjestäytyi tällä kaudella vasta vasta nyt (10.11.).
Verkosto ottaa osaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseksi.
Ajankohtaisia aiheita verkostolla ovat korkeakoulujen pääsykoeuudistuksen ohella vanhempainvapaajärjestelmän uudistaminen, huoltajuuskysymykset, seksuaalinen häirintä, kansalaispalvelus, poikien kouluongelmat ja miesten syrjäytyminen.
Miesverkoston ensimmäisessä kokouksessa 10.11. puheenjohtajaksi valittiin Adlercreutz ja varapuheenjohtajiksi Kari Uotila (vas.) ja Kari Tolvanen (kok.).
– Miesverkosto yrittää erityisesti nostaa esille miesnäkökulmaa eri asioissa. Se ei tietenkään ole aina erilainen kuin naisnäkökulma, Adlercreutz sanoo.
Hänen mukaansa miesverkosto ei ole mikään miesten puolesta eduskunnassa toimiva ryhmä eikä se aja mieskansanedustajia asemiin. Kyse on sen sijaan esimerkiksi lainsäädännön ongelmakohtien huomioimisesta ja parantamisesta. Tällä hetkellä puhuttaa esimerkiksi perhevapaauudistus.
– Se on selkeä asia, jossa voi pohtia isän asemaa. Eli miten saadaan sellainen perhevapaauudistus, että isät ottaisivat isomman osuuden vastuusta perheessä. Se kasvattaisi perheiden hyvinvointia ja miesten hyvinvointia isänä.
Asia liittyy myös kysymykseen lasten tapaamisoikeudesta eron jälkeen. Adlercreutz muistuttaa tutkimuksista, joiden mukaan isät saavat paremmin lasten huoltajuuden tai osahuoltajuuden tilanteissa silloin, kun he ovat käyttäneet perhevapaitaan.
“Ei se minua häiritse.”
Mieskansanedustajien ohella miesverkostoon ovat tervetulleita myös naiskansanedustajat. Eduskunnassa on myös naisverkosto, jonka jäseniä ovat vain naiset.
– Ei se minua häiritse. Mielestäni se olisi mukava, jos sinne voisivat miehetkin liittyä, mutta miesverkostoon ainakin voivat naisetkin liittyä, Adlercreutz sanoo.
Mitään tasa-arvo-ongelmaa Adlercreutz asiassa näe. Hän huomauttaa, että epätasa-arvoa eduskunnassa kokevat pikemminkin naiset.
– On tasa-arvo-ongelmia, jotka liittyvät esimerkiksi siihen, miten puolueet jakavat valiokuntapaikkoja ja miten heikot edustukset naisilla on näissä niin sanotuissa ehkä painavimmissa valiokunnissa. Eli koulutukseen, kulttuuriin ja terveyteen liittyvät kysymykset ovat naisilla ja miehet puhuvat taloudesta ja turvallisuuspolitiikasta sekä puolustuksesta. Se on minusta se eduskunnan tasa-arvo-ongelma.
Kike Elomaa liittyi toissaviikolla.
Eduskunnan miesverkostoon on toistaiseksi liittynyt yksi nainen. Hän on Ritva “Kike” Elomaa perussuomalaisista.
– Sen takia, että sieltä tuli mainos, että miesverkosto pitää kokouksen. Siinä luki lopussa, että naisedustajat ovat myös tervetulleita. Olen ollut elämäni aikana miesvaltaisissa jutuissa, jos ajatellaan urheilua, peltotöitä kotona. Olen tottunut tulemaan hyvin miesten kanssa toimeen. Sitä naisnäkökulmaa veisin siihen ryhmään. Se kiinnosti. Toissaviikolla liityin, Elomaa sanoo.
Eduskunnan naisverkoston puheenjohtaja on kansanedustaja Hanna Sarkkinen (vas.). Hän perustelee naisverkoston institutionaalisuudella sitä, että siihen kuuluvat vain naiskansanedustajat.
– Siihen kuuluvat kaikki eduskunnan naiskansanedustajat ja jokaisesta puolueesta kuuluu työvaliokuntaan yksi nainen.
Sarkkisen mukaan miesverkosto on sen sijaan vapaamuotoisempi ja siinä mielessä erityyppinen kuin naisverkosto.
Sarkkinen kertoo, ettei ole ajatellut sitä, voisivatko mieskansanedustajatkin liittyä naisverkostoon.
– Eikä kukaan mieskansanedustaja ole ilmaissut kiinnnostusta sellaista kohtaan. En osaa sanoa, en ole koskaan ajatellut asiaa, emmekä ole tästä keskustelleet. En osaa kommentoida, Sarkkinen pohtii.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.