Purra kommentoi eduskunnassa keskiviikkona Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) raporttia, jonka mukaan yli puolet koronakriisin varjolla tehdyistä 40 miljardin menolisäyksistä liittyi vuosina 2020-2023 muuhun kuin kriisin hoitamiseen.

– Kriisin varjolla tuli vauhtisokeus ja siinä vaiheessa, kun hallitus päätti luopua kehyksistään, niin se avasi baanan, Purra totesi medialle.

PURRAN mukaan sopeutuksille olisi ollut viime kaudella fiskaalisesti hyvä hetki esimerkiksi silloin, kun talous lähti pahimman koronakriisin hellitettyä kasvuun. Näin ei toimittu.

Raportin löydökset eivät tulleet Purralle yllätyksenä.

Perussuomalaisia johtava Purra seurasi hallituksen toimintaa viime kaudella oppositiosta. Marinin hallitus vaikutti hänen silmiinsä riitaisalta.

– Kun oli aika riitaisa koalitiohallitus, niin aina, kun joku puolue sai jotakin, niin toista rauhoitettiin antamalla rahaa. Tämä näkyi hyvin selvästi myös tietyillä politiikan sektoreilla.

PARLAMENTAARISESTA velkajarrusta, johon kaikki eduskuntapuolueet ovat vasemmistoliittoa lukuunottamatta sitoutuneet, on kaavailtu keinoa, jolla kiihtyvää rahankäyttöä pyritään jatkossa suitsimaan.

Purran mukaan edes lakiin kirjattu jarru ei pysty ihmeisiin.

– On hyvä ymmärtää, että edes tällaiset juridiset, puhumattakaan pelkät poliittiset sopimukset, ne eivät itsessään takaa mitään. Vaan säästöjä ja toimia pitää kyetä viemään täytäntöön siinäkin tilanteessa, että ne ovat vaikeita ja niistä tulee kansalaisilta kiukkua ja poliittista vastustusta. Viime kaudella tällaista ei ollut lainkaan.

– Se edellyttää, että hallituksessa on puolueita, jotka vievät säästöt, toimet, uudistukset täytäntöön. Itsessään edes lain tasolle viety kirjain ei takaa mitään. Kyllä poliitikot aina tiensä luoviakseen löytävät vaikka jostakin kriisistä.

VTV:n raportin mukaan spontaanit menot nousivat kaikilla hallinnonaloilla valtiovarainministeriötä (VM) lukuunottamatta vuosina 2020-2024. Menoja kasvatettiin muun muassa rakennushankkeilla ja perusparannuksilla mutta myös valtionhallinnon tehtäväkenttää laajentamalla, palkkoja korottamalla ja uusilla rekrytoinneilla.

Kun muut menolisäykset jäivät pysyvästi korkealle tasolle, valtion budjetin menot nousivat VTV:n mukaan pysyvästi 3,9 prosenttiyksikköä aiempaa korkeammalle tasolle suhteessa bkt:hen.

TIISTAINA Purra totesi Suomen joutuvan hyvin todennäköisesti EU:n ”tarkkailuluokalle” eli liiallisen alijäämän menettelyyn.

Purra ei kuitenkaan vastuuttaisi tarkkailuluokasta yksin Marinin hallitusta. Suomen talous ei ole aidosti kasvanut 18 vuoteen. Jaksolle mahtuu hallituksia ja pääministereitä Matti Vanhasesta (kesk.), Jyrki Kataiseen (kok.) ja Juha Sipilään (kesk.).

– Työn tuottavuus on käytännössä kuolleen aivokäyrää ollut jo monta vuotta. Samaan aikaan edelliset hallitukset eivät ole kyenneet tekemään säästöjä käyttömenoihin ja nyt sitten tämä viimeisin isku siitä huolimatta, että me olemme sopeuttamista ja uudistuksia reippaasti tehneet liittyy siihen, että suhdanne oli huomattavasti paljon syvempi ja pitkäkestoisempi. Se valitettavasti hakkasi kaikki ennusteet mistä syystä meidän tulokehityksemme on jäänyt jälkeen.

– Menot, jota on jouduttu lisäämään liittyvät puolustukseen, turvallisuuteen, soteen ja korkoihin mutta yleisesti ottaen muualla olemme pysyneet juuri siellä missä pitääkin, Purra puolustaa Orpon hallitusta.

SDP:N kansanedustaja Joona Räsänen seurasi viime hallituskauden tapahtumia eduskunnan ulkopuolelta.

Räsänen ei ole VTV:n raportin sisällöstä yllättänyt. Hän katsoo sen korostavan nykyisen velkaantumistahdin kestämättömyyttä.

– Vielä kun muistetaan, että tällä kaudella velkaantuminen on entisestään kiihtynyt, niin onhan tämä erittäin huolestuttava suunta, Räsänen sanoo.

Räsäsen mukaan raportista näkee, että sekä Marinin hallituksessa että silloisessa oppositiossa oli painetta vastata kriisioloihin isolla mittakaavalla.

– Ainahan jälkikäteen on helpompi arvioida, että mitkä eurot olivat tosiasiallisesti tarpeellisia ja mitkä menivät hieman yli.

Oppositio kuittasi Räsäsen mukaan viime kaudella yli 95 prosenttia lisämenoista, joita tarvittiin muun muassa koronanhoidon ja Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamiin kuluihin.

– Kyllä tässä kaikilla puolueilla on peiliin katsomisen paikka. Minusta raportti osoittaa sen, että myös poikkeuksellisissa tilanteissa täytyy olla pidättyvyyttä julkisten menojen kasvattamiseen. Se on toivottavasti sellainen asia, minkä jokainen tästä muistaa.

– Seuraavan kriisin koittaessa on hyvä, että meistä jokainen muistaisi pitää hieman filtteriä siinä, että minkälaisia mahdollisia lisämenoja lähtee esittämään.