Palkittu politiikan aikakauslehti.
Katso hinnat!

Politiikka

16.6.2025 13:34 ・ Päivitetty: 16.6.2025 15:07

Eduskunnan miinaväittely jäi laimeaksi: ”Niin kauan kuin Venäjällä on jalkaväkeä, Suomella on oltava jalkaväkimiinoja”

LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER
Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) toivoi, ettei miinakeskustelu "revähtäisi" eduskunnassa liikoja.

Eduskunnan täysistunnossa suuri miinadebatti eli keskustelu Ottawan sopimuksesta irtaantumisesta kirvoitti runsaasti puhetta, mutta vastustavia puheenvuoroja ei juuri käytetty.

Susanna Luikku

Demokraatti

Myös äänessä olleet SDP:n edustajat tukivat hallituksen esitystä.

Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) ja ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) korostivat muuttuneen turvallisuuspoliittisen tilanteen, Venäjän sotatoimien uhan ja sopimuksesta irtaantumisen kansainvälisen sääntöpohjaisuuden merkitystä.

Ennen istunnon alkua rauhanjärjestöt julkaisivat kansainvälisen vetoomuksen sopimuksessa pysymisen puolesta. Sen on allekirjoittanut muun muassa kolme entistä pääministeriä, kahdeksan entistä ulkoministeriä ja kolme entistä puolustusministeriä.

Suomalaisia allekirjoittajia ovat ex-ulkoministeri Erkki Tuomioja, ex-puolustusministeri Elisabeth Rehn ja oikeuslääkäri Helena Ranta.

KOSKINEN totesi ymmärtävänsä vetoomuksen ja humanitaaristen järjestöjen näkökulman, mutta luonnehti sitä kapeaksi. Myös Häkkänen sanoi keskustelevansa aktiivisesti järjestötoimijoiden kanssa.

SDP:n edustajista muun muassa Mika Kari ja Paula Werning, kannattivat salikeskustelussa sopimuksesta irtaantumista ja painottivat aikojen muutosta, olosuhteiden pakkoa ja miinojen käyttötapoja ainoastaan oman maan rajojen puolustamisessa.

Lisää aiheesta

– Niin kauan kuin Venäjällä on jalkaväkeä, Suomella on oltava jalkaväkimiinoja, kiteytti Joona Räsänen (sd.).

Demareista Timo Harakka kommentoi, ettei tilanteessa ole aihetta riemuitsemiseen, muttei myöskään riekkumiseen.

– Päätös sopimuksesta irtaantumisesta tehtiin vuonna 2012 optimistisempana ja valoisampana aikana. Venäjä käy häikäilemätöntä hyökkäyssotaa, ja silloin on parempi, että miinoja asettaa rajalle Suomen eikä joku muu armeija. Kuitenkin täytyy jättää mahdollisuus palata sopimukseen, kun tilanne sen sallii, eikä korvata historiantajua hysterialla, Harakka sanoi.

Harakka myös arvosteli puolustusteollisuutta juuttumisesta vanhanaikaiseen ja alkeelliseen teknologiaan, jota miinat hänen mukaansa edustavat.

SOPIMUKSESTA irtaantumista arvostelivat salissa oppositiosta lähinnä vasemmistoliiton ja vihreiden edustajat. Veronika Honkasalo (vas.) syytti hallitusta päätöksen ”runnomisesta”, parlamentaarisen käsittelyn laiminlyönnistä ja siitä, ettei esityksessä ole miinojen vientikieltoa.

– Jos Suomi lähtee viemään maamiinoja muihin maihin, kaikki puheet niiden vastuullisesta käytöstä vain omien rajojen puolustamiseen voidaan unohtaa. Nyt Suomi lähettää yhä vahvemmin viestin maailmalle siitä, että sääntöpohjaista järjestelmää voidaan kunnioittaa valikoiden. Myös sodassa on säännöt, mikä tuntuu kaikilta täällä unohtuvan, Honkasalo sanoi.

Vihreistä Jenni Pitko ja Saara Hyrkkö yhtyivät huoleen Suomen sitoutumisesta humanitaariseen oikeuteen, asevalvontaan ja kansainväliseen järjestykseen, joka on ennen kaikkea pienten valtion turva.

– Vaaratonta miinaa ei ole, ja miinojen myyntikiellon puuttuminen esityksestä vesittää loputkin vastuullisuuspuheet niiden käytöstä, Pitko kommentoi.

Ottawan sopimuksesta irtaantumisesta äänestetään eduskunnan torstain täysistunnossa, joka alkaa juhannuspyhien vuoksi poikkeuksellisesti jo aamupäivällä.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

Demokraatti.fi

Tilaa Demokraatti

Demokraatti on politiikkaan, työelämään ja kulttuuriin erikoistunut aikakauslehti, joka on perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895.

Kaikki ei ole sitä miltä näyttää.

Tilaa demokraatti →
2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE
KIRJAUDU