Lukijaristeily2017

Eduskunnassa kiehahti – ”Stubb, mitä haluatte näille nyt työttömänä oleville ihmisille sanoa?”

Kuva: Lehtikuva
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman ja kansanedustaja Eero Heinäluoma (sd.) kysyivät hallituksen kantoja työmarkkinaratkaisuun.

Oppositio ja hallituspuolueet pallottelivat samaa kysymystä salin toiselta laidalta toiselle, kun eduskunnassa nousi puheeksi niin kutsuttu yhteiskuntasopimus. Hallituspuolueiden suunnalta väitettiin SDP:n halunneen kampittaa ratkaisun syntyä ja perättiin puolueen kantoja.

– Puollatteko neuvottelujen loppuvaiheessa olevaa sopimusta vai ette, kysyi muiden muassa keskustan kansanedustaja Matti Vanhanen.

Useampikin SDP:n kansanedustaja heitti saman kysymyksen bumerangina takaisin. SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne totesi, että epäselväksi on jäänyt esimerkiksi valtiovarainministerin kanta neuvottelutuloksen paikallista sopimista koskevaan osioon.

– En kyllä aidosti tiedä, oletteko te aidosti hyväksymässä ja edistämässä tätä sopimusta vai ette, sanoi puolestaan SDP:n kansanedustaja Eero Heinäluoma.

Heinäluoma hämmästeli, miksi neuvottelutulosta vielä pyöritellään – hallitushan itse oli toivonut, että työmarkkinaosapuolet keskenään etsivät ratkaisun ja nyt sellainen on olemassa.

– Kaikki uskottavuus menee, jos hallitus ei tässä tilanteessa pysty toteamaan olevansa valmis hyväksymään tämän sopimuksen, Heinäluoma sanoi.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman muistutti, että sopimuksen syntyessä hallituksella olisi oivallinen mahdollisuus muuttaa politiikkaansa työllistävämpään suuntaan ja ottaa käyttöön vaikkapa Rinteen malli. Hän totesi myös, ettei SDP ole kampittanut, vaan jopa ojentanut auttavaa kättä muun muassa esittämällä ulkopuolista apua neuvotteluihin.

– Näyttää siltä, että heti kun hallitus kuunteli oppositiota ja jäädytti pakottavia lakeja, syntyi tilaa ratkaisulle, Lindtman luonnehti.

Hallitus puhuu työllisyydestä, mutta teot puuttuvat täysin.

Työllisyydenhoito retuperällä

Puheet työmarkkinaratkaisusta liittyivät eduskunnassa hallituksen lisätalousarvioesityksestä käytyyn keskusteluun. Lisätalousarvio jätti vahvempaa työllisyydenhoitoa haluavan SDP:n kylmäksi.

– Hallitus puhuu työllisyydestä, mutta teot puuttuvat täysin. Nyt olette saaneet liikkumatilaa, kun neuvotteluesitys on syntynyt. Olisi järkevää ja viisasta muuttaa talouspoliittista linjaa työllistävämpään suuntaan, sanoi kansanedustaja Pia Viitanen (sd.).

SDP:n kansanedustaja Susanna Huovinen kertoi eri puolilta Suomea kantautuneen huolestuneita yhteydenottoja juuri työllisyydenhoidosta. Esimerkiksi starttirahoista on pulaa ja työvoimapalveluissa tarjotaan ”eioota”, Huovinen kertoi.

– Mitä te, ministeri Stubb, haluatte näille nyt työttömänä oleville ihmisille sanoa? Se, että kerromme säilyttävämme olemassa olevia työpaikkoja, ei riitä heille. He tarvitsisivat polkuja työelämään. Niitä ei synny ilman rahoitusta tärkeille toimijoille, Huovinen muistutti.

Rinne puolestaan peräsi työministeri Jari Lindtsrömiltä (ps.), että missä luuraa tämän esittämä muutos, jossa ”peruspäiväraha passiivisena päivärahana ohjataan työllistämismäärärahoiksi aktiivisiin toimenpiteisiin”.

– Se ei maksa mitään, itse asiassa se säästää valtion kustannuksia. Missä tämä viipyy, Rinne kysyi.

Alkoholiriitaan haetaan sopua – osa keskustasta haraa yhä limuviinoja vastaan

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Alkoholilain uudistamista koskevaa esitystä pohditaan tänään ja huomenna hallituspuolueiden kesken. Hallituspuolueiden neuvotteluryhmä on varautunut tapaamaan kahdesti, kertoo perussuomalaisia ryhmässä edustava Ritva Elomaa STT:lle. Tarkoituksena on hakea ratkaisua eripuraa aiheuttaneisiin kohtiin.

Hallituksen suunnitelmissa on nostaa ruokakaupassa myytävän alkoholin prosenttirajoja, jolloin myyntiin voisi tulla nykyistä vahvempia oluita, lonkeroita ja siidereitä. Lisäksi kaupoista voisi ostaa niin sanottuja limuviinoja.

Osa keskustan ryhmästä vastustaa erityisesti limuviinojen myynnin sallimista ruokakaupoissa.

Ratkaisua on haettu eduskuntaryhmien puheenjohtajien kesken tuloksetta. Ratkaisuesitystä odotetaan kuun loppuun mennessä.

Tapaamisista tänään ja huomenna kertoi Helsingin Sanomat.

Työturvallisuudessa painaa myös asenne – ylikuormitus ja huonot työasennot rassaavat

Kuva: Thinkstock

Työturvallisuus näyttää parantuneen eniten sellaisilla työpaikoilla, joissa panostetaan merkittävästi asiaan. Tämä käy ilmi Teknologiateollisuuden, Teollisuusliiton (entinen Metalliliitto) ja ammattiliitto Pron yhteisestä selvityksestä.

– Kun toimintaa mitataan ja seurataan, tulosten arviointi perustuu tietoon, ei tunteisiin, järjestöt korostavat.

Kysely tehtiin nyt viidettä kertaa. Sen avulla kartoitetaan muun muassa työturvallisuuden kehitystä, tapaturmien määrää, ammattitauteja ja ammattitautiepäilyjä. Kyselystä selviää niin ikään, että työpaikkojen heikentyneeseen työturvallisuuteen vaikuttavat keskeisesti myös työsuojeluun liittyvät asenteet.

Työsuojelukäytäntöihin pitäisi kyselyn mukaan opastaa tarkasti jo työhön perehdyttämisvaiheessa. Tällä torjutaan osaltaan huonojen asenteiden ja välinpitämättömyyden leviämistä työpaikalla.

Liitoilta toivotaan muun muassa koulutuksen lisäämistä.

Kolmannes toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutetuista arvioi, että jatkuva ylikuormitus on keskeinen työsuojeluongelma. Ylikuormitus nousee toimihenkilöiden vastauksissa enemmän esiin kuin työntekijöiden ja työnantajien edustajien vastauksissa.

Työntekijöillä keskeiset ongelmat ovat selkeämmin fyysisiä, kuten esimerkiksi huonot työasennot.

Työtapaturmat ja niissä menetetyt työtunnit ovat selvityksen mukaan laskeneet hieman edellisestä, vuonna 2015 toteutetusta kyselystä. Vastaajat toivoivat liitoilta muun muassa koulutuksen lisäämistä ja työpaikkakäyntejä työsuojelun edistämiseksi.

”Pyhimmistä periaatteista ei voi tinkiä” – tuore oikeusministeri puolusti EU:ta

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) arvioi, että EU joutuu kriisien keskellä kertomaan entistä selvemmin, mitä hyötyä eurooppalaisesta yhteistyöstä on kansalaisille. Se onnistuu hänen mukaansa pitämällä kiinni yhteisistä arvoista.

– Eurooppalainen integraatio on aina perustunut ihmisoikeuksien kunnioittamiseen ja oikeusvaltioperiaatteeseen. Näistä pyhimmistä periaatteista ei voi tinkiä. Euroopan unionin tulee jatkossa vaatia jäsenvaltioiltaan yhä selkeämpää sitoutumista oikeusvaltion perustan turvaamiseen, hän totesi puhuessaan EU-tuomioistuimen tuomareille Helsingissä oikeusvaltiokehityksestä.

Häkkänen korosti puheessaan EU-tuomioistuimen keskeistä roolia EU:n kriisien keskellä.

– Avoimuuden lisääminen kaikessa hallintotoiminnassa vahvistaa kansalaisten luottamusta poliittiseen järjestelmään.

Hän huomautti, että poliittinen ilmapiiri  Euroopassa kertoo kansalaisten kasvaneesta epäluottamuksesta viranomaisia ja vakiintuneita instituutioita kohtaan.

– Vastavoimana avoin, tehokas ja riippumaton hallinto on välttämätön tekijä, kun halutaan vahvistaa kansalaisten luottamusta Euroopan unioniin ja sen toimielimiin, Häkkänen muistutti.

Suomi pääsi tarkkailuluokalta – Orpon olo helpottui

Kuva: LEHTIKUVA / ANNIINA LUOTONEN

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) sanoo olevansa helpottunut EU-komission tämänpäiväisestä ilmoituksesta lopettaa Suomen talouden erityistarkkailu.

Orpo kertoi ennen euroministerien kokousta Brysselissä, että osasi odottaa päätöstä, koska Suomi on käynyt komission kanssa tiivistä keskustelua ja tehnyt päätöksiä rakenteellisista uudistuksista.

Komissio kertoi tänään, ettei ryhdy toimiin, vaikka Suomi rikkoo EU:n velkasääntöä. Suomen julkinen velka on viime vuosina ylittänyt yhdessä sovitun rajan, 60 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Orpon mukaan minkään näköistä syytä löysätä otetta ei kuitenkaan ole, vaikka Suomi ei joutunutkaan komission ohjaukseen. Rakenteellisia uudistuksia ja tiukkaa finanssipolitiikkaa pitää jatkaa.

– Sitä kautta pääsemme kestävään kasvuun, ja siihen meillä on matkaa vielä, Orpo sanoo.

Komissio kiittelee päätöksessään Suomen rakenteellisia uudistuksia, joiden odotetaan lisäävän tuottavuutta ja työvoiman saatavuutta.

– Me olemme menossa oikeaan suuntaan, mutta nyt jos joskus pitää tiukasti jatkaa työtä, Orpo sanoo.

 

Entiset adjutantit laskevat Koiviston hautaan – muistotilaisuudessa puhuu muun muassa Paavo Lipponen

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Presidentti Mauno Koiviston arkun laskevat hautaan presidentin entiset adjutantit Helsingin Hietaniemen hautausmaalla helatorstaina. Hautaan laskuun osallistuu pieni joukko omaisia ja kutsuvieraita.

Koiviston hautajaisissa ei ammuta kunnialaukauksia. Kunnialaukauksia ei ollut myöskään presidentti Urho Kekkosen hautajaisissa. Hautajaisten sotilasseremonioihin ottaa osaa kaikkiaan noin 800 sotilasta.

Koiviston muistotilaisuudessa Säätytalolla puhuvat pääministeri Juha Sipilä (kesk.), entinen pääministeri Paavo Lipponen (sd.) sekä omaisten edustaja Heikki Allonen.

Siunaustilaisuus on Helsingin tuomiokirkossa kello 13. Yleisöllä on mahdollisuus osallistua tuomiokirkossa pidettävään siunaustilaisuuteen. Sisäänkäynti tapahtuu kirkon sivuovista klo 11.30 alkaen. Kirkossa pyydetään olemaan paikoillaan viimeistään klo 12.30.

Hautaan siunaamisen toimittaa piispa Eero Huovinen. Siunaustilaisuus alkaa Jean Sibeliuksen Surusoitolla, jonka jälkeen Helsingin tuomiokirkon poikakuoro Cantores Minores laulaa Taneli Kuusiston Suomalaisen rukouksen.

Kukkatervehdyksen laskevat omaiset, tasavallan presidentti, presidentti Martti Ahtisaari, presidentti Tarja Halonen, eduskunta ja valtioneuvosto.

Professori Jorma Hynninen esittää Kalervo Hämäläisen Veteraanin iltahuudon yhdessä Cantores Minoresin ja Kaartin soittokunnan kanssa.

Muistopuheen pitää tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Koko maan toivotaan yhtyvän suruliputukseen.

Surusaatto lähtee liikkeelle Tuomiokirkolta siunaustilaisuuden jälkeen noin kello 14.30.  Saattue pysähtyy Valtioneuvoston linnan, Suomen Pankin ja Presidentinlinnan edessä.

Kunnianosoitukset Presidentinlinnan edustalla suorittaa kunniaosasto, joka koostuu maa-, meri- ja ilmavoimien kunniajoukkueista. Surusaatto ja kunniaosasto viettävät hiljaisen hetken, jonka aikana tasavallan presidentin lippu lasketaan tervehdykseen presidentti Koiviston kunniaksi. Hiljaisen hetken jälkeen osasto suorittaa sotilaalliset kunnianosoitukset entisen ylipäällikön tarkastaessa sotilasjoukon viimeisen kerran.

Kaikkien Helsingin luterilaisten kirkkojen kellot soittavat saattokelloja surusaaton ajan. Saaton tullessa Hietaniemeen kirkkojen kellonsoitto lakkaa ja Hietaniemen kappelin kellojen soitto käynnistyy.

Tuomiokirkolta Hietaniemeen n. klo 14.30 lähtevää surusaattoa on mahdollista seurata reitin varrella Hietaniemen hautausmaalle saakka. Hautajaissaattuetta seuraamaan odotetaan saapuvan kymmeniätuhansia kansalaisia, mahdollisesti jopa yli satatuhatta, arvioi ylikomisario Heikki Porola Helsingin poliisista.

Surusaaton vuoksi saattueen reitin varrelta suljetaan katuja kokonaan ajoneuvoliikenteeltä. Katuja on suljettuna noin kello 14–16 välillä, sulut voivat aiheuttaa liikenteen ruuhkautumista. Tämän vuoksi toivotaan välttämään autoilua Tuomiokirkon ja Hietaniemen hautausmaan välisellä alueella.

Valtioneuvoston kanslia on määrännyt valtion virastot ja laitokset liputtamaan koko maassa valtiollisten hautajaisten ajan. Koko maan toivotaan yhtyvän suruliputukseen. Liputus alkaa helatorstaina klo 8 ja päättyy klo 21. Muistotilaisuuden arvioidaan päättyvän klo 17.30, jolloin liput nostetaan kokosalkoon.

Hautajaisia valmisteleva toimikunta kertoi Koiviston hautajaisten kulusta ja yksityiskohdista maanantaina. Hautajaisten toteutuksessa on huomioitu valtiollisten hautajaisten perinteet, presidentti Koiviston henkilöhistoria sekä omaisten toivomukset.

Juttua päivitetty kauttaaltaan klo 16.15.