Eduskunnassa kiehahti – ”Stubb, mitä haluatte näille nyt työttömänä oleville ihmisille sanoa?”

Kuva: Lehtikuva
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman ja kansanedustaja Eero Heinäluoma (sd.) kysyivät hallituksen kantoja työmarkkinaratkaisuun.

Oppositio ja hallituspuolueet pallottelivat samaa kysymystä salin toiselta laidalta toiselle, kun eduskunnassa nousi puheeksi niin kutsuttu yhteiskuntasopimus. Hallituspuolueiden suunnalta väitettiin SDP:n halunneen kampittaa ratkaisun syntyä ja perättiin puolueen kantoja.

– Puollatteko neuvottelujen loppuvaiheessa olevaa sopimusta vai ette, kysyi muiden muassa keskustan kansanedustaja Matti Vanhanen.

Useampikin SDP:n kansanedustaja heitti saman kysymyksen bumerangina takaisin. SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne totesi, että epäselväksi on jäänyt esimerkiksi valtiovarainministerin kanta neuvottelutuloksen paikallista sopimista koskevaan osioon.

– En kyllä aidosti tiedä, oletteko te aidosti hyväksymässä ja edistämässä tätä sopimusta vai ette, sanoi puolestaan SDP:n kansanedustaja Eero Heinäluoma.

Heinäluoma hämmästeli, miksi neuvottelutulosta vielä pyöritellään – hallitushan itse oli toivonut, että työmarkkinaosapuolet keskenään etsivät ratkaisun ja nyt sellainen on olemassa.

– Kaikki uskottavuus menee, jos hallitus ei tässä tilanteessa pysty toteamaan olevansa valmis hyväksymään tämän sopimuksen, Heinäluoma sanoi.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman muistutti, että sopimuksen syntyessä hallituksella olisi oivallinen mahdollisuus muuttaa politiikkaansa työllistävämpään suuntaan ja ottaa käyttöön vaikkapa Rinteen malli. Hän totesi myös, ettei SDP ole kampittanut, vaan jopa ojentanut auttavaa kättä muun muassa esittämällä ulkopuolista apua neuvotteluihin.

– Näyttää siltä, että heti kun hallitus kuunteli oppositiota ja jäädytti pakottavia lakeja, syntyi tilaa ratkaisulle, Lindtman luonnehti.

Hallitus puhuu työllisyydestä, mutta teot puuttuvat täysin.

Työllisyydenhoito retuperällä

Puheet työmarkkinaratkaisusta liittyivät eduskunnassa hallituksen lisätalousarvioesityksestä käytyyn keskusteluun. Lisätalousarvio jätti vahvempaa työllisyydenhoitoa haluavan SDP:n kylmäksi.

– Hallitus puhuu työllisyydestä, mutta teot puuttuvat täysin. Nyt olette saaneet liikkumatilaa, kun neuvotteluesitys on syntynyt. Olisi järkevää ja viisasta muuttaa talouspoliittista linjaa työllistävämpään suuntaan, sanoi kansanedustaja Pia Viitanen (sd.).

SDP:n kansanedustaja Susanna Huovinen kertoi eri puolilta Suomea kantautuneen huolestuneita yhteydenottoja juuri työllisyydenhoidosta. Esimerkiksi starttirahoista on pulaa ja työvoimapalveluissa tarjotaan ”eioota”, Huovinen kertoi.

– Mitä te, ministeri Stubb, haluatte näille nyt työttömänä oleville ihmisille sanoa? Se, että kerromme säilyttävämme olemassa olevia työpaikkoja, ei riitä heille. He tarvitsisivat polkuja työelämään. Niitä ei synny ilman rahoitusta tärkeille toimijoille, Huovinen muistutti.

Rinne puolestaan peräsi työministeri Jari Lindtsrömiltä (ps.), että missä luuraa tämän esittämä muutos, jossa ”peruspäiväraha passiivisena päivärahana ohjataan työllistämismäärärahoiksi aktiivisiin toimenpiteisiin”.

– Se ei maksa mitään, itse asiassa se säästää valtion kustannuksia. Missä tämä viipyy, Rinne kysyi.

Trafi vastaa: Median kyselyt ovat olleet asiallisia

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Liikenteen turvallisuusviraston Trafin mukaan median kyselyt pääministeri Juha Sipilän (kesk.) lentoluvasta ja lääketieteellisen kelpoisuuden voimassaolosta ovat olleet asiallisia.

Trafin viestintäjohtaja Anna Jokela kertoo, että hänen tiedossaan ei ole tapauksia, joissa media olisi yrittänyt urkkia yksityiskohtia Sipilän terveystiedoista.

Jokelan mukaan tietoja pääministeristä ovat kysyneet kaksi toimittajaa Seiskasta, Suomen Kuvalehdelle kirjoittanut free-toimittaja ja yksi yksityishenkilö.

Ilta-Sanomat uutisoi tänään Sipilän sanoneen, että toimittaja on urkkinut Sipilän terveyttä koskevia tietoja Liikenteen turvallisuusvirastosta Trafista sosiaaliturvatunnuksen avulla. Trafi seuraa lentäjien terveystietoja, mutta järjestelmä ei ole julkinen.

Sipilällä on lentolupakirja. Hän on ohjannut lentokonetta itse myös virkamatkoillaan.

”Törkeää ja ylimielistä” – Li Andersson höykyttää EK:ta ja varoittaa kokoomuksesta

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson ihmettelee, miksi hallitus on kommentoinut työnantajaliittojen toimia erittäin vaisusti – siitä huolimatta, että romuttavat käytännössä kaikki hallituksen ajamat keskeiset työmarkkinahankkeet.

– Ilmeisesti hallitus viittaa ”sopimusyhteiskunnan tärkeyteen” vain silloin, kun se viestii työntekijöille aikovansa taas kerran heikentää työehtoja, Andersson kirjoittaa Kansan Uutisissa.

Hän muistuttaa, että pääministeri Juha Sipilä (kesk.) löi jo hallituskauden alussa lukkoon tavoitteensa työvoimakustannusten alentamisesta viidellä prosentilla.

– Kun työmarkkinajärjestöt ymmärrettävästi eivät käskystä rientäneet toteuttamaan pääministerin toiveita, hallitus kiristi työmarkkinajärjestöjä lakiesityksillä. Vaikka silloinen ministeri Alexander Stubb (kok.) myöhemmin paljasti, että hallitus kiristyksellään oli bluffannut, johti tämä painostus kikyn syntymiseen.

Hallitus tavoittelee Suomen mallia, jossa vientiteollisuuden liitot asettaisivat palkkakaton, jonka alle kaikkien muiden alojen korotukset jäisivät. Andersson näkee mallissa isoja ongelmia. Ne liittyvät julkisen sektorin ja palvelualojen mataliin palkkoihin.

Ehkä itsevarmuudelle on kuitenkin syynsä.

Metsäteollisuuden ilmoitus neuvottelujen lopettamisesta johtaa kuitenkin Anderssonin mukaan mallin todennäköiseen romuttumiseen.

– Metsäteollisuus maksaa mieluummin roimat palkankorotukset, kunhan se pääsee eroon itselleen kalliista työehtosopimusten tekstimääräyksistä. Se ei sovi yhteen Suomen mallin kanssa, vasemmistoliiton puheenjohtaja arvioi.

Andersson puntaroi, että Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n ilmoitus irtisanoa kaikki keskusjärjestösopimuksen johtanee todennäköisesti hyvinkin vauhdikkaisiin liittokierroksiin, joissa työtekijäpuoli saattaa pyrkiä hyvityksiin kiky-leikkauksista.

– Vaikka EK:n ilmoitus ei tullut täytenä yllätyksenä, voi ajoitusta pitää törkeänä. Työntekijöille yksipuolinen ilmoitus näyttää vaikean kiky-ratkaisun jälkeen lähinnä ylimieliseltä, hän kritisoi.

Andersson pohtii, että ehkä itsevarmuudelle kuitenkin on syynsä.

– Kokoomuksen kansanedustajat ovat julkisesti kyseenalaistaneet sekä työehtosopimusten yleissitovuuden että ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja pitää entistä tärkeämpänä, että vasemmisto kyseenalaistaa oikeiston kertomuksen siitä, että liian korkea palkkataso on syypää Suomen talouden ongelmiin.

– Sen sijaan on tuotava esille, kuinka työn tuottavuuteen panostaminen on huomattavan paljon toimivampi menestysresepti Suomen kaltaiselle maalle, Li Andersson painottaa.

Tässäkö ratkaisu vuokrahintojen nousuun? – Tiilikainen Ylellä: Neliöleikkuri takaisin

Kuva: Lehtikuva / Irene Stachon

Asumistukea uudistettaessa ympäristöministeriö ehdottaa neliövuokrien leikkurin palauttamista, kertoo maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) Ylen Ykkösaamussa.

Tiilikainen tarkoittaa leikkurilla sitä, että asumistukea maksettaisiin vapaarahoitteisissa asunnoissa vain tiettyyn neliöhintaan asti.

Hänen mukaansa neliöleikkurin poistaminen on johtanut erityisesti pienten asuntojen kallistumiseen ja sen palauttaminen voisi hillitä vuokrahintojen sekä asumistukimenojen nousua.

Pääministerin lupaus ei vielä riitä: ”Nyt on käytävä sanoista tekoihin”

Kuva: Lehtikuva / Irene Stachon

SDP:n kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen on ilahtunut pääministeri Juha Sipilän (kesk.) torstaina eduskunnan kyselytunnilla antamasta lupauksesta, että hän kutsuu puolueet koolle keskustelemaan julkisten rakennusten sisäilmaongelmien poistamisesta.

Sosialidemokraatit esittivät hallitukselle, että puolueet käynnistäisivät yhdessä hankkeen, jonka tavoitteena on etsiä konkreettisia keinoja sisäilmaongelmien poistamiseksi.

– Nyt on käytävä sanoista tekoihin. Julkisten rakennusten sisäilmaongelmat ovat suuri uhka terveydelle ja monet lapset sekä aikuiset altistuvat jopa elinikäisille sairauksille huonon sisäilman vuoksi, Mäkisalo-Ropponen korostaa.

Arviolta 600 000–800 000 suomalaista altistuu päivittäin homeesta johtuville sisäilman epäpuhtauksille. Ongelma ei koske vain kouluja vaan myös esimerkiksi ikäihmisten hoitopaikkoja, joissa hoitajat ja vanhukset oireilevat vakavasti.

Hyvinvointi-investoinnit maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin.

– On hienoa, että nyt on syntymässä puoluerajat ylittävää yhteisymmärrystä ongelman kitkemiseksi, Mäkisalo-Ropponen iloitsee.

Hänen mielestään puolueiden tulisi yhdessä määritellä tiekartta, jossa hahmoteltaisiin konkreettiset askeleet kohti sisäilmaongelmien poistamista Suomesta. Mäkisalo-Ropponen toivoo, että tavoite voisi ulottua yli vaalikausien, jolloin hanke jatkuisi riippumatta kulloisestakin hallituspohjasta.

Hän odottaa, että valtiot ja kunnat tekevät yhteistyötä sisäilmaongelmien torjumiseksi. Kuntien oman rahoituksen lisäksi valtio voisi osallistua ongelmien torjuntaan omalla rahoitusohjelmallaan.

Mäkisalo-Ropponen huomauttaa, että myös useat asiantuntijatahot ovat esittäneet kansallista korjausohjelmaa julkisten rakennusten korjaamiseksi.

– Hyvinvointi-investoinnit sisäilmaongelmien poistamiseksi ovat satsauksia, jotka maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin tulevaisuudessa.

IS: Sipilän terveystietoja yritettiin kaivaa esiin

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kertoo Ilta-Sanomille, että hänen terveystietojaan on yritetty urkkia. Sipilän mukaan hänen sosiaaliturvatunnuksensa oli kaivettu esiin ja terveystietoja yritettiin saada Liikenteen turvallisuusvirastosta Trafista. Trafi seuraa lentäjien terveystietoja, mutta järjestelmä ei ole julkinen.

Sipilällä on lentolupakirja. Hän on ohjannut lentokonetta itse myös virkamatkoillaan.

Sipilä kommentoi Ilta-Sanomille myös hallituksensa ministerien määrää, jota on kritisoitu liian vähäiseksi. Edellisessä Alexander Stubbin (kok.) hallituksessa oli kolme ministeriä enemmän.

Sipilän mukaan ministerien määrää voidaan tarvittaessa nostaa.

– Jos arvioidaan, että tarvitaan lisää, sitten otetaan. Ei se minulle sen kummempi asia ole. On pari kertaa käyty keskusteluakin asiasta.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta