Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (kok.) painotti esittelypuheessaan uusiutuvan energian ohella ydinvoiman ja etenkin niin sanottujen pienydinvoimaloiden merkitystä tulevaisuudessa.

Tuuli- ja aurinkovoiman rakentamisen sääntelyä tullaan Multalan mukaan keventämään, jotta säännöt ovat selvät ja Suomi pysyy houkuttelevana investointikohteena. Hän puolusti myös runsaasti sähköä vaativien datakeskuksien hankintaa ja rakentamista, mitä kritisoitiin useassa puheenvuorossa kansalaisten käyttämän pörssisähkön kallistumisen vuoksi.

Multala myönsi, että Suomen metsät ovat lisääntyneiden hakkuiden myötä muuttuneet hiilinieluista päästölähteiksi.

LAUSUNTOA voi pitää melko kryptisenä sikälikin, että väite tiedeperusteisen ja riippumattoman Luken tutkimustulosten ristiriitaisuudesta, tarkoitushakuisuudesta ja yleisestä epäluotettavuudesta on yleensä ollut koko ilmastomuutoksen kieltävien tahojen retoriikkaa.

Luke tarkensi laskelmiaan viime vuoden lopulla julkaisemalla ensi kertaa maakunnittain tietoja siitä, miten Suomen eri alueiden metsät toimivat joko hiilinieluina tai päästölähteinä. Tiivistettynä niiden sisältö oli, että Lapissa metsät toimivat hiilinieluna, mutta se ei riitä kääntämään koko maan tilannetta pois päästöpuolelta.

Vähemmän yllättäen Luken metsiä ja hakkuita koskevien laskelmien epäselvyyksiin ja ”ideologisuuteen” viitattiin salissa niin perussuomalaisten kuin oppositiopuolue keskustan ryhmäpuheessa ja puheenvuoroissa. Molemmissa esitettiin myös turvetuotannon palauttamista.

Hannu Hoskonen (kesk.) syytti lähetekeskustelussa suoraan Lukea ja ympäristöministeriön virkamiehiä ”valtavista ja tahallaan tehdyistä virhelaskelmista”.

– Todellisuudessa Suomi on hiilineutraali, on ihan oikeasti, Hoskonen pauhasi, mikä herätti salissa naurua. Multala oikaisi, että laskelmat tulevat maa- ja metsätalousministeriöstä, eivät ympäristöministeriöstä.

– Jokainen toimi, joka lisää maankäyttösektorin hiilinieluja, tulisi toteuttaa välittömästi. Tiedot ja keinot ovat olleet tiedossa vuosia, niitä ei vain ilmeisesti haluta kuulla eikä käyttää, kommentoi puolestaan Jenni Pitko (vihr.)

SDP:N ryhmäpuheessa Miapetra Kumpula-Natri painotti, ettei vihreä siirtymä ole kuluerä, vaan talouden uusi perusta, johon ovat sitoutuneet Euroopan unioni, yritykset ja valtaosa kansalaisista.

– Kuitenkin hallitus on heitellyt kapuloita rattaisiin, ja sen päätökset ovat osaltaan lisänneet päästöjä. Yritykset kertovat, että ristiriitaiset viestit, epäröinti ja jarrutus vaikeuttavat investointeja Suomeen, joka ennen oli selkeä vihreän siirtymän edelläkävijä. Orpon hallitus lisää muiden velkojen ohella toimillaan päästövelkaa.

Sekä Kumpula-Natri että ympäristövaliokunnan jäsen Eveliina Heinäluoma (sd.) ihmettelivät, miksi hallitus vaikeuttaa päätöksillään aurinko- ja tuulivoiman rakentamista samaan aikaan, kun se sanoo tavoittelevansa Suomesta puhtaan energian edelläkävijää Euroopassa.

DEMARIEDUSTAJAT nostivat esiin, miten hallituksen uusi alueidenkäyttölaki voi johtaa yli sadan ison aurinkovoimahankkeen lykkäämiseen tai peruuntumiseen, koska jo keskikokoisten eli yli 50 hehtaarin kokoiset hankkeet edellyttävät jatkossa kaavoitusta.

– Uusi alueidenkäyttölaki on ristiriidassa esitetyn luvituksen sujuvoittamisen kanssa. Tuulesta temmattu 1,25 kilometrin etäisyys tuulivoiman ja asutuksen välillä tekee hankalammaksi lisätä tuulivoimaa rakennetuille seuduille, jolloin sitä rakennetaan enemmän koskemattomille alueille. Samalla vaikeutuu voimaloiden sijoittaminen eteläiseen Suomeen, jossa tarvitaan lisää sähköntuotantoa teollisuutta varten, Heinäluoma kommentoi kannanotossaan.

Matias Mäkysen (sd.) mukaan hallituksen strategia ei tue pitkäjänteistä työtä, yritysinvestointeja eikä mahdollisuuksia hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi, mikä on ilmaston lisäksi haitallista Suomen taloudelle.

Oras Tynkkynen (vihr.) puolestaan syytti hallitusta luovuttamisesta koko hiilineutraaliustavoitteen suhteen ja Pia Lohikoski (vas.) fossiiliteollisuuden suosimisesta muun muassa verohelpotuksilla.