Edellisen pääministerin Sanna Marinin (sd.) hallituksen eduskunnalle antama esitys vuoden 2023 budjetiksi oli 80,5 miljardia euroa, ja sen alijäämä oli noin 8 miljardia euroa.

Opposition riveistä on jo keskustelun edellä kuulunut moitteita muun muassa sosiaaliturvaan kaavailluista leikkauksista ja velkaantumisen jatkumisesta. Maanantaina julkaistun vaikutusarvion mukaan leikkaukset osuvat suhteellisesti kovimmin opiskelijoihin ja ansiosidonnaista työttömyysturvaa saaviin työttömiin.

SDP:N puheenjohtaja Antti Lindtman sanoi Suomen uhkaavan ajautua noidankehään, jossa leikkauksia tarvitaan yhä lisää, kun työllisyyttä ja talouskasvua ei onnistuta tukemaan. Etenkin rakennusalan tilanne on hänestä huolestuttava, sillä rakennusalan laman vuoksi sieltä voi jäädä useita kymmeniä tuhansia tai jopa satatuhatta ihmistä työttömiksi

Hän kritisoi myös hallituksen suunnittelemaa 46 miljardin euron velanottoa vaalikauden aikana, mikä ei taita velkaantumisastetta.

-  Ja kaikki tämä ilman, että hallitus on vielä kohdannut yhtään kriisiä – oman itsensä ulkopuolelta.

KESKUSTAN varapuheenjohtaja Markus Lohi nosti puolueen ryhmäpuheenvuorossa esiin suomalaisten huolet toimeentulosta sekä lähipalveluista, kuten neuvoloista, terveysasemista ja hoivakodeista.

-  Keittiön pöydän ääressä perheenäidit ja -isät tuskailevat rahan riittämistä, kun hinnat ja korot nousevat ja asuminen kallistuu. – – Suomi tarvitsee nyt romahtaneen syntyvyyden ajassa erityisen myönteistä perhe- ja lapsipolitiikkaa. Jokainen leikkaus lapsiltamme ja lapsiperheiltä on väärä signaali, Lohi sanoi.

Hän sanoi keskustan olevan samaa mieltä hallituspuolueiden kanssa siitä, että Suomen talouden pitkäaikaiset velka- ja alijäämäongelmat pitää ratkaista. Keskusta olisi hänen mukaansa valmis tukemaan hallituksen esityksiä esimerkiksi paikallisen sopimisen edistämisestä työpaikoilla ja työttömyysturvan uudistamisesta, mutta muutosten pitäisi olla reiluja myös työntekijän kannalta.

VIHREIDEN eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne sanoi ryhmäpuheenvuorossa hallituksen budjettiesityksen olevan epäoikeudenmukainen ja epäjohdonmukainen. Hän nosti esiin ristiriidan siinä, että hallitus on sanonut tavoittelevansa toimeentulotuen saajien määrän puolittamista, mutta sosiaalitukien leikkaukset todennäköisesti lisäävät toimeentulotukea tarvitsevien määrää.

Hän hakisi valtiolle lisätuloja verottamalla ympäristöhaittoja enemmän.

-  (Sillä) saisi tilaa paitsi reilummalle tasapainottamiselle myös vauhtia vihreään tuottavuuteen; siihen, että täällä tehtäisiin entistäkin arvokkaampaa työtä samalla, kun ympäristön tilaa parannetaan.

Etenkin polttoaineverotuksen alentamista Harjanne pitää huonona ratkaisuna.

-  Se heikentää valtiontaloutta, vaarantaa ilmastotavoitteet, syventää tuontiriippuvuutta ja painottuu hyvätuloisille – eikä välttämättä edes juuri näy pumpulla. Kummallista kyllä samaan aikaan leikataan työmatkavähennyksistä, eli toisin sanoen syödään kannustimia sekä työntekoon että autokannan sähköistymiseen, Harjanne sanoi.

Hän muistutti myös ilmasto- ja luontovelasta, joka osin peruuttamattomasti kertyy tulevien sukupolvien niskaan ja jota ei voi kirjanpidolla kiertää.

-  Ilmastorealismia on ymmärtää, että käsillä on muutos, joka uhkaa ihmiskunnan ja luonnon sietokykyä. Tarvitaan siis entistäkin nopeampia ja vaikuttavampia toimia ilmastokriisin hillitsemiseksi ja arvokkaan luonnon säilyttämiseksi.

KANSANEDUSTAJA Hanna Sarkkinen (vas.) syytti vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuorossa hallitusta kylmästä, yhteiskunnan vahvimpia suosivasta politiikasta. Hän sanoi, että pienituloisen yksinhuoltajan tulot putoavat 2  000 euroa, mutta ministerien verotus kevenee saman verran.

-  Valtio ei olekaan köyhä eikä kipeä, kun hyvätuloisille pitää saada uusia etuja.

Hän arvioi veropohjan heikentymisen ja veroasteen laskun olevan yksi sellainen juurisyy valtion talouden epätasapainoon, jolle hallitus ei tee mitään.

-  Hallituskauden aikana veroaste laskee valtiovarainministeriön arvion mukaan 1,7 prosenttiyksikköä. Euroissa tämä tarkoittaa lähes 6 miljardia – eli saman verran kuin haluatte julkista taloutta sopeuttaa. – – Pitämällä veroaste ennallaan ei pienituloisilta tarvitsisi leikata. Mutta te valitsette leikkausten tien, hän sanoi.

Yhtenä esimerkkitoimena hän nostaa esiin listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen porsaanreikien korjaamisen.

VASTAUSPUHEENVUOROSSAAN valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kritisoi opposition kritiikkiä huonosti kohdistetuksi. Esimerkiksi rikkaiden verotusta keventävä solidaarisuusveron alarajan nosto oli hänen mukaansa 60 miljoonan euron hintaisena mittaluokaltaan pieni, ja taloudellista eriarvoisuutta mittaava gini-kerroin kasvaa hallituksen päätösten seurauksena vain hieman.

-  Siis 85 prosenttia väestöstä kuuluu porukkaan, jonka tulot joko nousevat tai eivät juuri muutu! Näillä toimenpiteillä, joita olette kesäkuusta asti arvostelleet, tulonjako ja yhteisvaikutukset ovat varsin hyviä, Purra sanoi.

Pääministeri Orpo oli omassa puheenvuorossaan hyvin sovitteleva ja listasi muun muassa hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämisen, heikoimmista huolta pitämisen, korkean koulutuksen antamisen ja toimivan infrastruktuurin asioiksi, joista kansanedustajat ovat varmasti pitkälti yhtä mieltä.

-  Sitten on asioita, mitkä meitä erottavat keinopuolella: miten leikkaukset kohdentuvat ja millaisia työmarkkinauudistuksia tehdään, ne on ne kaikkein eniten keskustelua herättävät.

Hän kertoi budjettiesityksen työllisyysvaikutusten lisäävän työllisten määrää jopa 65  000:lla ja että vaikka osa keinoista on kovia, niitä on jo tehty muissa Pohjoismaissa.

-  Jos meillä on korkeampi työllisyys, pohjoismainen työllisyysaste, jota me tavoittelemme, velkaantuminen loppuu ja meillä on rahaa pitää huolta palveluista, lapsista ja vanhuksista. Ei ole muuta tietä, hallituksen linja on looginen, Orpo sanoi.