Mitoituksen on tarkoitus astua voimaan porrastetusti vuoden 2023 huhtikuuhun mennessä.

Alun perin ehdotus oli, että 0,7 työntekijän henkilöstömitoitus asiakasta kohden tulisi osin voimaan jo elokuun alussa, mutta sitä vastaava valtion lisärahoitus olisi kuntien käytettävissä vasta huhtikuun 2023 alusta alkaen.

Perustuslakivaliokunnalle tämä ei sopinut, ja se ilmoittikin aiemmin tässä kuussa, että velvoitteiden ja rahoituksen on kuljettava käsi kädessä.

Tuolloin kymmentä hoidossa olevaa vanhusta kohti on oltava siis seitsemän hoitajaa.

Kunnat saavat rahaa portaittain velvoitteen kasvun mukaisesti.

Sote-valiokunnan puheenjohtaja Markus Lohi (kesk.) sanoi aiemmin STT:lle, että siirtymäajalle tarvitaan lisää rahaa vajaat sata miljoonaa euroa.

Lohen mukaan laki ei astu voimaan elokuussa koronavirustilanteen aiheuttaman viivästyksen takia.

Hallitus on saanut hoitajamitoituksesta osakseen runsaasti kritiikkiä. Kritiikkiä on ropissut erityisesti siitä, että hoitajamitoitus tulee sitovasti voimaan vasta vaalikauden lopussa – juuri ennen eduskuntavaaleja ja uuden hallituksen aloittamista.

Hallitusta on syytetty vastuun sysäämisestä seuraavalle hallitukselle ja vanhukset saavat odottaa.

Kritiikkiä on saanut osakseen erityisesti perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.), joka opposition kansanedustajana sanoi viime vuoden helmikuussa, että hoitajamitoitus olisi mahdollista saattaa kuntoon yhdellä lauseella, eikä kyseessä olisi kuin muutaman tunnin työ.

STT–Viivi Salminen