Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Eduskunta käsittelee sisäistä turvallisuutta, oppositio moitti hallitusta ryhmäpuheissaan: “Viimeinen hetki herätä torjumaan järjestäytynyttä rikollisuutta”

LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO
Kokoomuksen kansanedustaja Mari-Leena Talvitie (kuva 15.9.).

Oppositio hyökkäsi ryhmäpuheenvuoroissaan hallituksen kimppuun eduskunnan käydessä tänään lähetekeskustelua valtioneuvoston sisäisen turvallisuuden selonteosta.

Demokraatti

Demokraatti

Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron käytti kansanedustaja Mari Rantanen.

Hän sanoi, että selonteko sisäisestä turvallisuudesta “suorastaan huokuu lähinnä vihervasemmistolaista ideologiaa uuskielineen päivineen”.

– Suomen turvallisuuden suurimpina uhkina pidetään muun muassa syrjäytymistä, ilmastonmuutosta, syrjintää, ihmiskauppaa ja viharikoksia. Selonteko vilisee vihervasemmistolaista termistöä paperittomista maalittamiseen. Sellaiset turvallisuusuhat kuin esimerkiksi terrorismi, katujengit, huumausainerikollisuus, seksuaalirikokset, järjestäytynyt rikollisuus ja maahanmuutto ovat jääneet selonteossa varsin vähälle huomiolle siitäkin huolimatta, että viranomaiset ovat näistä huolissaan. Kehdataanpa selonteossa jopa suoraan väittää, ettei maahanmuutto itsessään ole sisäisen turvallisuuden kysymys.

Perussuomalaisten mukaan hallitus ei kohenna sisäistä turvallisuutta.

– Se, mihin valtion varat käytetään, on arvokysymys. Sisäministeriön ja oikeusministeriön hallinnonalojen rahoitus on vuosittain noin 2,5 miljardia, joka ei ole riittävä tässä ajassa ja toimintaympäristössä. Suomi syytää 3,5 miljoonaa euroa päivässä kehitysapuun. Vain 20 päivän kehitysapu riittäisi kattamaan sisäministeriön ja oikeusministeriön rahoitustarpeet.

– Emme voi allekirjoittaa selontekoa, sillä se ei edusta parlamentaarista näkemystä, tilannekuvaa eikä ota huomioon riittävällä tavalla eduskunnan yksimielistä tehtävänantoa ja ohjetta vuodelta 2017.

“Tarvitaan sekä pehmeitä että kovia keinoja.”

Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron käytti kansanedustaja Mari-Leena Talvitie.

– Sisäisen turvallisuuden selonteko sisältää paljon hyviä elementtejä, kuten ennaltaehkäiseviä toimia. Selonteon heikkous on, että painotus ennaltaehkäiseviin toimiin tapahtuu perinteisten, niin sanottujen kovan turvallisuuspuolen keinojen kustannuksella. Sisäisen turvallisuuden hoitamisessa tarvitaan molempia. Tarvitaan sekä pehmeitä että kovia keinoja. Rakkautta ja rajoja. Ennaltaehkäisyä ja jälkitoimia, Talvitie sanoi.

– Selonteon heikkouksien vuoksi kokoomus ei parlamentaarisessa seurantaryhmässä voinut yhtyä selonteon sisältöön, hän muistutti.

Talvitie otti kantaa eri turvallisuusviranomaisten resursseihin.

– Aiemmin yhteisesti sekä selonteossa asetettu tavoite on nostaa poliisien määrä 8200:aan vuoteen 2030 mennessä. Hallitusohjelman tavoite on 7500 poliisia vuoteen 2022 mennessä. Hallituksen sanat ja teot ovat keskenään räikeässä ristiriidassa. Hallituksen budjettiesityksessä poliisin resursseiksi on 30 miljoonan euron vaje. Miksi hallitus ei halua turvata poliisin perustoimintoja? Miksi laskette poliisien määrää, vaikka yhteisesti on sovittu sen nousevan? Talvitie sanoi.

– Tulemme vaihtoehtobudjetissamme esittämään hallituksen politiikalle vaihtoehdon, joka turvaa poliisin lisäksi koko rikosketjun resurssit, hän jatkoi.

Talvitie puhui myös erityisesti suurissa kaupungeissa vakavoituvasta nuorisorikollisuudessa.

– Nuorten väkivaltaan on puututtava ennakoivasti ja määrätietoisesti. Nuorille on annettava heidän tarvitsemansa apua, tukea ja palveluita. Ripeästi ja oikea-aikaisesti. Samaan aikaan yhteiskunnan viestin nuorille on oltava kirkas: lakia on noudatettava. Jokaisella rikoksella on seurauksia, jotka ovat vakavia iästä tai taustasta riippumatta.

Hän nosti esiin myös järjestäytyneen rikollisuuden. Talvitie sanoi, että se kasvaa, kansainvälistyy ja koventuu Suomessa kovaa vauhtia.

– Vankiloissa jengirikollisuuden aseman vahvistuminen näkyy myös vanginvartioihin kohdistuvana väkivaltana. Marinin hallitus on laiminlyönyt järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan. Järjestäytynyttä rikollisuutta ei edes mainita yli 200-sivuisessa hallitusohjelmassa kertaakaan. Arvoisa hallitus, nyt on viimeinen hetki herätä torjumaan järjestäytynyttä rikollisuutta.

“Puheet huumeiden laillistamisesta ja niiden käytöstä aiheutuvien ongelmien vähättely antavat väärän signaalin.”

Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtajan, kansanedustaja Päivi Räsäsen mielestä valtioneuvoston sisäisen turvallisuuden selonteko selonteko jää tyhjiksi korulauseiksi ilman resursoituja mahdollisuuksia toteuttaa tavoitteet.

– Hallituksen päätös olla lisäämättä riittäviä määrärahoja poliisille osoittaa, ettei sisäinen turvallisuus ole paksusta selonteosta huolimatta hallituspuolueiden prioriteettilistalla korkealla, entinen sisäministeri sanoi puheessaan.

Räsäsen mukaan selonteko on “läpeensä ideologisesti värittynyt”.

– Nuorisorikollisuuden, kouluväkivallan, järjestäytyneen rikollisuuden, kuten kovan luokan huumerikollisuuden tai terrorismin torjunnan keinoiksi eivät riitä maalailut ilmastopolitiikasta, tasa-arvopolitiikasta tai sananvapauden rajoittamisesta. Syrjäytyminen ja köyhyys ovat merkittäviä turvallisuusuhkia, mutta niiden torjuntaan tarvitaan ensisijaisesti sosiaalipolitiikan keinoja.

– Jätimme parlamentaarisessa seurantaryhmässä yhteisen varauman muun opposition kanssa, kun esityksiämme ei otettu riittävällä tavalla huomioon.

Räsänen sanoi myös, että poliisin tietojen mukaan huumausaineiden käyttäjien määrät ja käyttömäärät ovat kasvaneet merkittävästi kaikissa ikäryhmissä, myös lasten ja nuorten keskuudessa.

– Puheet huumeiden laillistamisesta ja niiden käytöstä aiheutuvien ongelmien vähättely antavat väärän signaalin ja pahentavat ongelmaa, Räsänen totesi.

Vihreiden puoluekokous päätti hiljattain, että puolue kannattaa kannabiksen laillistamista.

“Rikollisuuden juurisyihin puuttuminen on tehokkainta turvallisuuspolitiikkaa.”

Hallituspuolueiden edustajista ryhmäpuheenvuoroja pitivät muun muassa SDP:n kansanedustaja Eveliina Heinäluoma ja vasemmistoliiton kansanedustaja Matti Semi, jonka mukaan selonteko nostaa jälleen esiin sen, että sisäinen turvallisuus on ennen kaikkea eriarvoisuuskysymys.

Lue: Heinäluoma: SDP haluaa nostaa poliisien määrän hallitusohjelman määrittämälle tasolle

– Rikollisuuden taustatekijöitä sekä tekijöiden että uhrien kohdalla ovat esimerkiksi heikko sosioekonominen asema ja ongelmien ylisukupolvisuus. Vasemmistoliitto korostaa, että eriarvoisuuden johdonmukainen purkaminen eli rikollisuuden juurisyihin puuttuminen on tehokkainta turvallisuuspolitiikkaa, vasemmistoliiton eduskuntaryhmän ryhmäpuheen pitänyt Semi totesi.

Semin mukaan avaintekijöitä eriarvoisuuden purkamisessa ovat esimerkiksi laadukas koulutus, riittävä sosiaaliturva ja saavutettavat peruspalvelut. Jokaisen tulee voida luottaa siihen, että yhteiskunta tukee hädän hetkellä ja viranomaisilta saa tarvittaessa apua.

Semi sanoi, että vasemmistoliitto pitää tärkeänä, että sisäistä turvallisuutta tarkastellaan laaja-alaisesti: huomiota on kiinnitettävä esimerkiksi naisiin kohdistuvan väkivallan yleisyyteen, poliisin voimankäytön oikeasuhtaisuuteen, äärioikeiston ja rasismin uhkaan sekä ilmastonmuutokseen ja ympäristökatastrofeihin.

– Vain ymmärtämällä aidosti sisäisen turvallisuuden monialaisuuden voimme todella kehittää Suomea turvallisemmaksi kaikille. Puretaan eriarvoisuutta, kasvatetaan luottamusta, lisätään osallisuutta, resursoidaan laadukkaat palvelut, kehitetään yhteistyötä ja torjutaan myös tulevaisuuden uhkia.

– Sillä kuten selonteossakin sanotaan: turvallisuusongelmien juurisyihin vaikutetaan tehokkaasti erityisesti muilla kuin turvallisuusviranomaisten toimilla, Semi totesi.

Myös Semi sanoi, että poliisin riittävät resurssit on varmistettava, jotta apu on aidosti saatavilla myös haja-asutusalueilla, ja jotta rikoksien torjunta ja tutkiminen on tehokasta.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE