Kansanedustajien puheissa muistettiin ampumisen uhreja ja heidän omaisiaan sekä kaikkia, joita tapahtuma on koskettanut.

Ryhmäpuheissa eri yritetty ratkaista Viertolan koulun tapausta, vaan kuultiin monipuolisesti yleisen tason argumentteja koulurauhasta ja turvallisuudesta niin vanhempien, opettajien, päättäjien kuin koko yhteiskunnan roolien näkökulmasta. Koulukiusaamisesta puhuttiin myös paljon.

SDP:n eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoron pitänyt Tuula Haatainen muistutti, että koulurauhan rakentaminen on yhteinen asia.

Haataisen mielestä kaikkein keskeisintä kouluturvallisuudessa on ennaltaehkäisy.

– Meidän on varmistettava, että kouluissa ja yhteiskunnassa laajemmin on osaamista, aikaa ja resursseja puuttua lasten ja nuorten pahoinvointiin ennakoivasti ja nopeasti ja matalalla kynnyksellä. Koulu on oppimisympäristö, mutta se on myös paikka muulle kehitykselle ja kasvulle. Monissa kouluissa on otettu käyttöön esimerkiksi kouluvalmentajia, jotka ovat oppilaiden ja opettajien tukena ja rakentavat kouluissa yhteisöllisyyttä. Oppilashuolto sekä erilaiset tukimuodot ovat keskeinen osa koulujen turvallisuutta ja oppilaiden hyvinvointia. Kouluterveydenhuollon, kuraattorien ja psykologien rooli on korvaamaton oppilaiden tukemisessa ja koulurauhan ylläpitämisessä.

Haatainen muistutti myös, että lapsiperheiden hyvinvointi, eriarvoistumisen ehkäisy ja harrastusmahdollisuuksien lisääminen varallisuudesta riippumatta, luovat terveellistä kasvuympäristöä.

AJANKOHTAISKESKUSTELUN avannut keskustelualoitteen ensimmäinen allekirjoittaja, kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matias Marttinen muistutti myös siitä, että lapset ja nuoret voivat Suomessa pääosin hyvin.

– Suomalaiset oppilaitokset ovat myös yleisesti turvallisia paikkoja oppia ja opettaa. Emme saa kuitenkaan sulkea silmiämme huolestuttavalta kehitykseltä. Ongelmat, kuten mielenterveyden haasteet ja pahoinvointi, kasautuvat osalle nuorista. Toistuvan koulukiusaamisen uhrien määrä on kasvanut. Myös väkivaltainen käyttäytyminen lisääntyy huolestuttavaa tahtia. Tämä kehitys ei saa jatkua.

Marttinen totesi, että väkivaltatilanteet kouluissa ovat lisääntyneet.

– Joka kymmenes poika on joutunut lyömisen, potkimisen tai tönimisen uhriksi koulussa. Yhtä suuri osa tytöistä kertoo kokeneensa seksuaalista väkivaltaa. Väkivaltaa esiintyy paitsi kouluissa myös kaduilla ja verkossa. Vakavin väkivalta keskittyy pienelle joukolle lapsia. He ovat vaaraksi itselleen ja muille. Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen on useasti nostanut esille, kuinka meidän tulisi ottaa lasten välinen väkivalta vakavasti tässä yhteiskunnassa. Nämä ohjeet meidän on otettava erittäin vakavasti. Kiusaaminen, syrjintä ja väkivalta eivät kuulu kouluihin, Marttinen totesi.

– Lapsilta on useammin kysyttävä, millaista apua he tarvitsevat. Kouluissa pitäisi tehdä säännöllisesti anonyymisti vastattava kysely kiusaamisesta ja väkivallasta. Lapset ja nuoret kyllä tietävät sen, mitä aikuiset eivät näe. Kaikkeen kiusaamiseen ja väkivaltaan on oltava nollatoleranssi, sanoi puolestaan kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron käyttänyt kansanedustaja Sari Sarkomaa.

PERUSSUOMALAISTEN ryhmäpuheenvuoron käyttänyt kansanedustaja Sara Seppänen pohti, että luokka on yhteiskunta pienoiskoossa.

– Kaikki yhteiskunnassa tapahtuva heijastuu kouluun. Peruskoulun ydin on edelleen kunnossa, mutta sitä haastetaan lujasti. Oppimista tapahtuu, kun lapsi kokee olevansa turvassa ja hyväksytty ilman pelkoa ja kiusaamista. Tällä hetkellä kouluissa ei ole tarpeeksi keinoja puuttua kiusaamiseen, kouluväkivaltaan ja häiritsevään käyttäytymiseen. Siitä huolimatta kasvatusvastuuta on yhä enenevissä määrin siirretty kouluille, Seppänen jatkoi.

– Tällä hetkellä koulu on luhistumassa kaikkien siihen kohdistuvien vaatimusten alle. Se kantaa osan kasvatusvastuusta, mutta sen pääasiallinen tehtävä on opettaa taitoja eri oppiaineissa. Vanhempien on otettava vastuu kasvatuksesta. Rajat ovat rakkautta, Seppänen lisäsi.

Seppäsen mukaan kouluihin tarvitaan lisää kohtaamista ja välittämistä, vähemmän digiä ja puhelimia.

– Kiusaaminen ja lapsille sopimaton sisältö on yhä enemmän siirtynyt puhelimiin. Pahaa on helpompi sanoa netissä kuin kasvotusten. Kouluille asetettava kännykkäkielto olisi mielenterveysteko.

– Me perussuomalaiset haluamme kouluihin takaisin pienryhmät. Ei ole kenenkään etu, että opetuksen sijasta tunnit tuhlataan toistuvasti järjestyksenpitoon. Inkluusio, se on kaunis ajatus, mutta se ei todellisuudessa auta niitä, jotka eniten apua tarvitsevat, Seppänen sanoi.

KESKUSTAN ryhmäpuheenvuoron käyttänyt varapuheenjohtaja Petri Honkonen totesi, että koulupäivää tulee rauhoittaa ulkoisilta ärsykkeiltä, jotka häiritsevät niin lasten kuin myös aikuistenkin keskittymistä.

– Älylaitteiden aiheuttama levottomuus ja mahdollisuus kiusata toisia oppilaita eivät kuulu kouluun eivätkä myöskään vapaa-aikaan. Vanhempien vastuu valvoa lasten elämää digitaalisessa todellisuudessa ja maailmassa korostuu, Honkonen sanoi.

Vihreiden ryhmän puolesta puhunut kansanedustaja, eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Inka Hopsu painotti, että kiusaamisen ja väkivallan vastainen työ ja yhteisöllisyyden rakentaminen eivät saa herpaantua hetkeksikään.

– Emme me poliitikot voi ajatella, että saimme asian hankerahoituksella valmiiksi, mutta samalla lapsia ympäröivä maailma muuttuu, perheiden tilanteet muuttuvat, lapset koulussa vaihtuvat.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Jussi Saramo muistutti kouluja koskevan tutkimuksen osoittavan, että eriarvoistuminen niin koulujen välillä kuin niiden sisälläkin on kasvava ongelma.

– Tämän ilmiön kitkemisessä meillä on tässä salissa paljon valtaa. Kyse ei ole vain koulujen tai lastensuojelun resursseista. Iso kysymys on myös, että emme kasvata lapsiköyhyyttä ja osattomuutta, jonka vaikutukset voivat näkyä läpi elämän ja sukupolvelta toiselle.

RKP:N ryhmäpuheenvuoron pitänyt kansanedustaja Mikko Ollikainen sanoi, että Suomen on jatkettava pitkäjänteistä työtään kouluväkivallan ja koulukiusaamisen ehkäisemiseksi.

– Tämänpäiväinen keskustelu tästä aiheesta koskee ihan meitä kaikkia, koko yhteiskuntaa.

Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän varapuheenjohtajan, kansanedustaja Päivi Räsäsen mielestä on syytä tehdä perusteellinen selvitys koulujen turvallisuustilanteesta ja etsiä keinoja, joilla oppilaiden ja opettajien turvallisuus voidaan taata, sekä selvitys siitä, miten koulussa väkivallalle tai vakavalle kiusaamiselle altistuneet lapset ja nuoret ovat toipuneet ja miten heitä kyettäisiin tukemaan nykyistä paremmin.

– Olemme tärkeän asian äärellä tänään. Suomessa noin 40 000 lasta joutuu viikoittain kouluväkivallan uhriksi. Alle 21-vuotiaiden nuorten väkivaltarikollisuus on kasvanut merkittävästi. Alaikäisten tekemiksi epäiltyjen rikosten määrä Suomessa on kolminkertaistunut vuodesta 2015. Suurin kasvu on ollut alle 15-vuotiaiden keskuudessa. Poliitikkojen on tehtävä kaikkensa, jotta nämä luvut saadaan laskuun, sanoi puolestaan Liike nytin puheenjohtaja Harry Harkimo.

Harkimo ehdotti, että opetussuunnitelmiin lisätään tunne- ja kaveritaitojen opetuksen määrää ja sen pakollisuutta.

– Kiusaajien on saatava kovempia rangaistuksia, ja ennen kaikkea kiusattujen mutta myös kiusaajien on saatava parempaa tukea. Ehdotankin, että kouluihin otetaan pelkästään kiusaamiseen keskittyviä henkilöitä. Hänellä voisi olla useampiakin kouluja. Oppisi tuntemaan ongelman paremmin, nyt se on aina eri tahojen käsissä, Harkimo sanoi.

Täysistunnon pöytäkirja on luettavissa tästä linkistä.

Uutiseen lisätty lainaus Sari Sarkomaalta kello 16.50.