Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Eero Heinäluoma arvioi Ylellä: Useat valtiot yrittävät vaikuttaa politiikkaan somen kautta

Euroopan parlamentti selvittää, mitä viime vuosien vaaleissa on tapahtunut ja katsotaan, kuka Euroopassa yrittää vaikuttaa ja millä tavalla. Europarlamentaarikko Eero Heinäluoma (sd.) arvioi Ylen haastattelussa, ettei vuoden 2019 eurovaaleissa tapahtunut mitään laajaa vaikuttamista.

Demokraatti

Demokraatti

Epäilyksiä kuitenkin oli, että EU:n ulkopuoliset valtiot yrittäisivät vaikuttaa vaalituloksiin eri EU-maissa.

– Jos Suomen kokemuksesta puhun, niin en ole kyllä itse sellaista havainnut enkä ole myöskään kollegoiden taholta kuullut. Jossain määrin muualla Euroopassa on ollut uutisia ulkopuolisesta toiminnasta. Senhän me tiedämme, että ulkomaista rahaa on ollut liikkeellä EU-maiden kansallisissa vaaleissa, Heinäluoma kuvaa Ylellä vaalien jälkipyykkiä.

Ulkomaisen vaalirahan osalta Heinäluoma viittaa erityisesti Euroopan parlamentin ID-ryhmään, johon myös perussuomalaisten edustajat kuuluvat.

– Eli on tiettyjä puolueita, joita on oltu valmiita rahoittamaan, koska on katsottu, että heillä on oikea agenda. Näin on ollut erityisesti tässä äärioikeiston ID-ryhmässä.

Heinäluoma painottaa Ylellä, että Euroopan parlamentti suhtautuu tämän päivän hybridiuhkiin, kuten ulkopuolisten maiden erilaisiin vaikutuspyrkimyksiin, äärimmäisen vakavasti. Siitä kertoo parhaillaan käynnissä oleva selvitystyökin.

Sosiaalisen median toiminnan ohella Heinäluoma korostaa vaaleihin liittyvän rahaliikenteen ja rahojen siirron selvittämistä.

Lisää aiheesta

Heinäluoma kertoo Ylellä yllättyneensä Yhdysvaltain vuoden 2016 presidentinvaalien tapahtumista.

– Siinähän kuitenkin osoitettiin, että tätä vaikuttamista selkeästi oli ja että Venäjä oli siellä liikkeellä. Nyt näyttää siltä, että pienemmässä mittakaavassa tätä työtä tehdään nytkin.

Hän ihmettelee sotkeentumista, koska ensinnäkin siitä jää kiinni ja koskaan ei voi tietää, mitä se vaikutus loppujen lopuksi on.

“Monikansallisiin jätteihin eivät kansalliset kynnet pidä.”

Heinäluoma on valmis myös kiristämään eurooppalaista lainsäädäntöä esimerkiksi some-julkisuudessa.

– Sillä voitaisiin puuttua tämän täysin valheellisen tiedon levittämiseen, lapsipornoon ja tämän tyyppisiin asioihin. Näihin monikansallisiin jätteihin niin kuin Facebookiin, niihin eivät kansalliset kynnet meillä pidä, Heinäluoma perustelee Ylellä.

Hänen mukaansa nykyiseen hybridivaikuttamiseen kuuluvat kaikki uudet ja vanhat keinot. Nykytekniikan tuoma sosiaalinen media on vain tehostanut vanhaa politiikkaa.

– Siihen kuuluvat julkiset lausunnot, epäluottamuksen ja epävarmuuden synnyttäminen ja siihen kuuluvat myös some ja rahankäyttö. Kyllä ne ovat kaikki pelissä mukana ja ikävä kyllä tätä tekevät useat valtiot, Heinäluoma arvioi Ylen haastattelussa.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE