– Keskeisin Suomen kansainvälistä asemaa määrittävä tekijä on Euroopan unionin jäsenyys, jonka puolustamiseen tarvitaan poliittista johtajuutta. EU-jäsenmaana meidät nähdään osana länttä ja osana eurooppalaista arvoyhteisöä. EU on geopoliittinen toimija maailmanlaajuisesti ja Suomen keskeisin väline vaikuttaa niin lähialueisiinsa kuin globaaleihin kysymyksiin, Jutta Urpilainen sanoi puheessaan SDP:n puoluekokouksessa Jyväskylässä.

Hän korosti EU:n merkitystä Suomen turvallisuudelle ja osana eurooppalaista puolustusratkaisua, joka on Nato.

– Uskon, että suomalaisten yhteisyyttä löytyy arvopohjaisesta ulkopolitiikasta, joka sitoutuu Eurooppaan, joka sitoutuu monenkeskiseen yhteistyöhön ja joka edistää demokratiaa, oikeusvaltiota ja yhteistyövaraista turvallisuutta. Nämä arvot kaipaavat maailmassa tänään puolustajaansa.

URPILAINEN muistutti myös Euroopan unionin taloudellisesta merkityksestä Suomelle.

– Suomalaisen työn tuotteiden kilpailukykyä rakennetaan eurooppalaisessa yhteistyössä. Eurooppalaisten sisämarkkinoiden toimivuus on suomalaisen elinkeinoelämän ja suomalaisten työllisyyden kannalta elintärkeää, Urpilainen sanoi.

– Samoin EU:n aktiivinen kauppapolitiikka on välttämätöntä eurooppalaisten ja suomalaisten tuotteiden ja palveluiden viennin edistämisessä. Myös Suomen oman ulkopolitiikan tulee tukea suomalaisyritysten vientiä ja kansainvälistymistä. Tätä taustaa vasten on vaikea ymmärtää, että jotkut edelleen flirttailevat Suomen EU-erolla. Minä uskon, että vahva Euroopan unioni on Suomella paras paikka.

URPILAINEN on huolissaan Suomen kahtiajakautumisesta. Hän kuulutti vahvempaa keskinäistä kunnioitusta ja luottamusta. Nämä kaksi asiaa ovat nousseet ihmisillä tärkeimmiksi, kun Urpiainen on kesän aikana kiertänyt Suomea ja keskustellut suomalaisten kanssa yhteensä 15 eri maakunnassa.

– Luottamus on ollut Suomen kiistaton menestystekijä. Näen tämän hetken Suomessa luottamusta rikkovaa dynamiikkaa. Poliittisen keskustelun polarisaatio nakertaa ihmisten keskinäistä kunnioitusta.

Urpilainen ihmetteli Suomessa käytävää rasismikeskustelua. Hän näkee, että valtioelimillä ja niissä toimivilla on oma rooli keskinäisen kunnioituksen rakentamisessa. Myös medialla ja kansalaisilla on vastuunsa luottamuksen ilmapiiristä.

– Maahanmuuttajaa saatetaan solvata syntyperänsä vuoksi. Uskonnollista pukeutumista ja puhetta vaaditaan piiloon. Vähemmistöön kuuluvaa saatetaan kiusata sen vuoksi, ketä hän rakastaa. Rauhanaktivistia saatetaan vaientaa sinisilmäisen leimalla. Pienituloista saatetaan vähätellä laiskan leimalla. Tämä ei ole minun Suomeni. Tämä ei ole meidän Suomemme. Eri näköiset ja eri tavalla ajattelevat suomalaiset tulee koota sen ympärille, mikä meitä yhdistää.