Turva – Hymy

”Ei ole mitään, ei telkkaria, tila on 2X3 neliötä” – tutkintavangit moittivat olojaan

Kuva: Kari Hulkko

Vaikeudet saada tietoa vankilan käytännöistä, ongelmat yhteydenpidossa juristiin ja mielekkään tekemisen puute. Muun muassa näissä asioissa on tutkintavankien mielestä parannettavaa.

Tämä käy ilmi Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin tutkimuksesta. Analyysi perustuu tutkintavangeille loppuvuodesta 2015 tehtyyn kyselyyn. Tutkintavanki on vangittuna vasta rikoksesta epäiltynä, ei rangaistuksen vuoksi.

Vaikka suurin osa tutkintavangeista oli yleisesti ottaen tyytyväisiä oloihinsa, kuten omien oikeuksiensa toteutumiseen sekä toimintamahdollisuuksiin vankilassa, vakaviakin puutteita ilmeni.

Yhtenä ongelmakohtana tutkintavangit pitävät poliisivankiloiden ankaria oloja, joihin myös eduskunnan oikeusasiamies ja Euroopan neuvoston kidutuksen vastainen komitea ovat toistuvasti puuttuneet. Poliisin pahnoilla voi kulua helposti viikko jos toinenkin, ennen kuin epäilty siirretään vankeinhoitoviranomaisten huomaan.

– Poliisivankilassa ei ole mitään, ei telkkaria, eikä radiota ja tila on 2×3 neliömetriä, eräs vastaaja kirjoitti.

Siirtyminen tutkintavankilaankaan ei välttämättä suju kivuttomasti, etenkin jos on ensikertalainen. Joka neljäs tutkintavanki ei tuntenut vankilan järjestyssääntöä eikä tulo-opasta ja tätäkin useampi arvioi, että tiedonsaanti oli erityisesti vankilaan saavuttaessa heikkoa.

Keskustelujen yksityisyyttä on vaikea taata.

Rikoksesta epäillyn kannalta on olennaista, että hän voi pitää yhteyttä asianajajaansa tai lakimieheensä. Käytännössä tässä, samoin kuin keskustelujen luottamuksellisuudessa, on kuitenkin pulmia. Keskustelujen yksityisyyttä on vaikea taata, jos tutkintavanki esimerkiksi joutuu soittamaan avustajalleen vankilaosaston käytävältä yleisestä puhelimesta.

Tutkimuksesta käy ilmi, että tutkintavangit kaipaavat mahdollisuutta osallistua työtoimintaan, pääsyä vankilan järjestämiin toimintaohjelmiin tai koulutukseen. Noin kolmannes vastaajista oli tyytymätön tilanteeseen.

Rikosseuraamuslaitoksessa on käynnissä useita toimia, joilla on pyritty parantamaan vankien oloja vankilassa. Samoin menossa on kehittämistoimia, jotka liittyvät poliisivankilassa olemiseen.

Tutkijat arvioivat, että jo pelkällä tiedonsaannin parantamisella voidaan vähentää vankien kielteisiä kokemuksia. Lisäksi erilaisilla sähköisillä viestintämahdollisuuksilla, kuten skype-yhteyksillä, voidaan parantaa yhteydenpitoa oikeudellisiin avustajiin sekä läheisiin.

”Ollaan digitaalisessa häpeäpaalussa 24/7” – valtakunnansyyttäjä toivottaa Ylellä voimia Jari Sillanpäälle

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen (kuvassa) kertoo Ylen haastattelussa pohtineensa viime aikoina sitä, pitäisikö asian saama julkisuus ottaa nykyistä enemmän huomioon rangaistuksia määrättäessä.

– Olen suhtautunut aiemmin aika kielteisesti julkisuuden merkitykseen rangaistuksen lieventämisperusteena. On myönnettävä, että tapaukseni myötä olen lieventänyt omaa kantaani. Nykyisin julkisuus on pahimmillaan sitä, että ollaan semmoisessa digitaalisessa häpeäpaalussa 24/7, Nissinen kertoo Ylelle.

Korkein oikeus tuomitsi Nissisen joulukuussa sakkorangaistukseen virkavelvollisuuden rikkomisesta. Oikeusministeriö on ilmoittanut antavansa tammikuun aikana arvionsa Nissisen jatkosta tehtävässään.

Nissinen itse on ilmoittanut haluavansa jatkaa tehtävässään virkarikostuomiosta huolimatta.

Nissisen mukaan julkisuudesta voi tulla tuomitulle todellisin rangaistus ja sakot menettävät merkityksensä. Nissinen korostaa, että hänen tapauksessaan julkisuuteen lieventämisperusteena ei vedottu eikä sitä sellaisena tuomiossa käytetty.

Sen luulen tietäväni, miltä Jari Sillanpäästä on tuntunut.

Nissinen kertoo miettineensä myös mediassa laajasti esillä ollutta Jari Sillanpään tapausta. Sillanpäätä vastaan on nostettu syytteet rattijuopumuksesta, huumausaineen käyttörikoksesta sekä kahdesta liikennerikkomuksesta.

Syyttäjän mukaan Sillanpää käytti metamfetamiinia ja ajoi huumeen vaikutuksen alaisena Helsingin keskustassa viime syyskuussa. Nissinen sanoo, ettei tiedä, tullaanko Sillanpään tapauksessa julkisuus ottamaan huomioon tuomion lieventämisperusteena.

– Sen luulen tietäväni, miltä Jari Sillanpäästä on tuntunut, että voimia hänelle! Nissinen sanoo Ylen haastattelussa.

Saiko vauvasi pneumokokkirokotuksen? – Saatat olla itsekin suojassa vakavalta keuhkokuumeelta 

Pikkulapsille annetut pneumokokkirokotukset ovat merkittävästi vähentäneet rokottamattomien aikuisten sairaalahoitoon johtaneita keuhkokuumeita, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL.

Pikkulasten pneumokokkirokotukset aloitettiin kansallisessa rokotusohjelmassa vuonna 2010. THL:n mukaan keuhkokuumeen aiheuttamat sairaalahoidot ovat sen jälkeen vähentyneet koko aikuisväestössä 15 prosenttia ja 65 vuotta täyttäneillä seitsemän prosenttia.

– Ennen pikkulasten rokotusten aloittamista 65 vuotta täyttäneiden keuhkokuumeet lisääntyivät. Rokotusten alkamisen jälkeen ne kääntyivät laskuun. Viisi vuotta pneumokokkirokotusten aloittamisen jälkeen vähenemä oli noin 7 prosenttia. Vaikka tämä prosenttiosuus vaikuttaa pieneltä, se on kansanterveydellisesti merkittävä, koska keuhkokuumeita on paljon, kertoo professori Pekka Nuorti Tampereen yliopistosta tiedotteessa.

Nuortin mukaan Suomessa sairastuu vuosittain keuhkokuumeeseen noin 50 000 ihmistä. Heistä puolet tarvitsee sairaalahoitoa. Väestön vanhetessa keuhkokuumeiden määrän odotetaan kasvavan edelleen, koska tauti yleistyy iän karttuessa.

Keuhkokuumeella on useita taudinaiheuttajia, mutta pneumokokkibakteeri on niistä yleisimpiä. Aikuiset hyötyvät lasten rokotuksista epäsuorasti rokotusten aikaansaaman laumasuojan ansiosta.

STT

Juttua päivitetty lisätiedoin.

Työpäivät 12–15-tuntisia, poimijoille mustikkakilosta euro – yrittäjälle vaaditaan yli kolmea vuotta vankeutta ihmiskaupasta

Kuva: Lehtikuva / Handout/ Tiia Syvänperä
Sisä-Suomen poliisilaitoksen esitutkintamateriaalista peräisin oleva kuva marjanpoimijoiden nuotiopaikasta ja oleskelutilasta 28.9.2016. Keskisuomalaiselle marjanpoimintayrittäjälle vaaditaan yli kolmen vuoden ehdotonta vankeusrangaistusta ihmiskaupasta. Syyttäjän mukaan mies värväsi thaimaalaisia marjanpoimijoita Suomeen pakkotyöhön ja ihmisarvoa loukkaaviin oloihin kesällä 2016.

Keski-Suomen käräjäoikeus antaa tänään tuomion asiassa, jossa marjanpoimintayrittäjää syytetään 26 thaimaalaispoimijaan kohdistuneesta ihmiskaupasta. Syyttäjä vaatii miehelle yli kolmen vuoden ehdotonta vankeusrangaistusta. Vaihtoehtoisesti yrittäjää syytetään törkeästä kiskonnasta.

Syyttäjä katsoo, että poimijat joutuivat työskentelemään 12–15-tuntisia työpäiviä pääosin maksaakseen matka- ja järjestelykuluista syntynyttä velkaa. Osa jäi työrupeamasta miinuksen puolelle.

Syyttäjän mukaan poimijat majoitettiin rekan perävaunukonteista ja linja-autoista muutettuihin tiloihin, joissa 18–20 miestä ja naista asui samassa tilassa ilman yksityisyyttä. Viranomaisten mukaan tilat olivat epähygieeniset ja paloturvallisuudessa oli puutteita.

Mies kiistää syyllistyneensä rikoksiin. Hän sanoi oikeudenkäynnin aikaan STT:lle, ettei poimijoiden leirin oloja pitäisi verrata paikallaan pysyviin työpaikkoihin.
– Asuinolosuhteet eivät ole kohtuukustannuksin järjestettävissä samanlaisiksi kuin normaaliolosuhteissa, hän sanoi.

Syyttäjän mukaan mies hyötyi vähintään kymmeniätuhansia euroja

Syyttäjä katsoo, että majoituksesta perittävät kulut olivat kohtuuttomat tasoon nähden. Poimijat joutuivat maksamaan myös muut kulunsa poimintavälineistä alkaen.

Kielitaidottomilla ja osin lukutaidottomillakin poimijoilla ei syyttäjän mukaan ollut käytännössä muuta mahdollisuutta kuin majoittua marjayrittäjän tarjoamiin tiloihin ja myydä marjansa yrittäjän määräämällä hinnalla. Y

Yrittäjä maksoi esimerkiksi mustikasta poimijoille 1–1,2 euroa kilolta.

Poimijat vaativat yrittäjältä ja hänen yrityksiltään maksamatta jääneistä ansioista ja kärsimyksistä kukin yhteensä noin 8 000 euron korvauksia korkoineen.

Syyttäjän mukaan mies saavutti toiminnallaan vähintään lähes 62 000 euron rikoshyödyn. Yrittäjä sanoi STT:lle, että näkemys on älytön.

STT

Tänään selviää, saako Anneli Auer vaatimansa miljoonien ”koppikorvaukset”

Kuva: lehtikuva / roni lehti

Varsinais-Suomen käräjäoikeus antaa tänään päätöksensä Anneli Auerin niin sanotuista koppikorvauksista. Miehensä murhaan syyttömäksi todettu Auer ehti istua Valtiokonttorin mukaan vankilassa 611 päivää.

Hänelle maksettiin tuolta ajalta yhteensä noin puoli miljoonaa euroa koppikorvauksia ja tulojen menetyksiä. Nyt hän vaatii korvaussumman korottamista liki 2,5 miljoonaan euroon.

Auer laskee, että vankeuspäiviä kertyi yli tuhat, kun otetaan huomioon ne päivät, joiden aikaan hän oli murhasta tutkintavankeudessa ja istui samalla seksuaalirikostuomiotaan.

– Jos murhatutkintavankeutta ei olisi ollut, olisin päässyt koevapauteen (seksuaalirikostuomiosta) jo aiemmin. Olisin voinut myös hakea avotaloon, jossa perhevapaat olisivat olleet pidemmät ja jossa olisin voinut opiskella ja työskennellä, Auer sanoi joulukuussa käräjillä.

Auer perustelee korvausvaatimustaan myös liiketoimintasuunnitelmallaan, jonka mukaan hänen pyörittämänsä verkkosivustot olisivat tuottaneet ainakin yli 700 000 euroa viidessä vuodessa. Tältä osin hän vaatii valtiota maksamaan tulojen vähentymisestä 400 000 euroa vähennettynä jo maksetulla 57 000 eurolla.

Valtio ei usko, että Auerin nettiyritys olisi jatkanut kasvuaan, ja pitää Auerin vaadetta perusteettomana.

Auer tuomittiin vankilaan muun muassa lapsiin kohdistuneista törkeistä seksuaalirikoksista.

Auerin mies surmattiin perheen kotona joulukuussa 2006. Auer vangittiin murhasta epäiltynä vasta noin kolme vuotta myöhemmin.

Käräjäoikeus tuomitsi Auerin elinkautiseen vankeuteen loppuvuodesta 2010, mutta kesällä 2011 hovioikeus katsoi Auerin syyttömäksi. Korkein oikeus palautti murhajutun uudestaan käräjille uusien todisteiden takia.

Toisellakin kierroksella Auer tuomittiin käräjillä ja katsottiin syyttömäksi hovissa. Korkein oikeus ei antanut syyttäjille enää valituslupaa, ja Auerista tuli virallisesti syytön joulukuussa 2015.

Murhajutun jatkuessa Auer tuomittiin kuitenkin vankilaan muun muassa lapsiin kohdistuneista törkeistä seksuaalirikoksista. Auer on suorittanut tuomion, mutta haki siihen purkua korkeimmasta oikeudesta.

Korkein oikeus hylkäsi purkuhakemuksen toissa vuonna.

Vaarallisesta kelistä varoitetaan – nyt myös jalankulkijoita

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Ajokeli on mahdollisesti vaarallinen maan etelä- ja keskiosissa, varoittaa Ilmatieteen laitos. Ajokeliä heikentää lumisade ja pöllyävä lumi.

Liikennesäätä koskeva varoitus on voimassa Uudellamaalla, Kanta- ja Päijät-Hämeessä, Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa, Pirkanmaalla, Keski-Suomessa, Etelä- ja Pohjois-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa.

Lisäksi Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa liikkuvia jalankulkijoita varoitetaan liukkaista jalkakäytävistä.

Keskustelua aiheesta