Mielipiteet
12.5.2022 09:19 ・ Päivitetty: 12.5.2022 09:19
Ei riitä että asiat sovitaan, niistä täytyy pitää myös kiinni
Kunta-alan työehtosopimusneuvotteluita ei sitten saatukaan vielä päätökseen. Kiistaa on niin palkoista kuin muistakin työsuhteen ehdoista. Kuten perinteisiin kuuluu, työnantaja tarjoaa niihin heikennyksiä ja järjestäytyneet työntekijät vaativat parannuksia.
Samoihin perinteisiin kuuluu, että kaikki on sopimatta niin kauan kuin jokin kohta on sopimatta. Niinpä sopimukseton tila jatkuu, kunnes osapuolia tyydyttävään ratkaisuun päästään. Kestipä tuon työehtosopimuksen sorvaamisessa sitten päivä taikka vuosi, kaikkia haasteita ei sekään ratkaise.
Ensinnäkään ei riitä, että asiat saadaan sovittua. Niistä täytyy myös pitää kiinni. Valitettavasti tälläkin hetkellä monissa kunnissa työnantajalla on vaikeuksia noudattaa työehtosopimusta, lakeja ja kansainvälisiä sopimuksia. Työvuorolistoja muutetaan ilman perusteltua syytä, taukoja ei anneta, raskaana olevien määräaikaisien sijaisuuksia ei jatketa, lomia ei suostuta vahvistamaan ajallaan ja mitoituksia alitetaan säännönmukaisesti. Myös kunnollisissa työvälineissä kitsastellaan ja liiton työtaistelutoimiin osallistuvia painostetaan tai yritetään murtaa laillisia lakkoja. Näiden noudattamisen valvomiseksi tarvitaankin niin vahvaa hyvinvointivaltiota kuin järjestäytyneitä työntekijöitäkin.
Parempien työehtojen ja niiden valvomisen lisäksi kunta-alalla moni muukin asia on vinksallaan. Yksi iso ongelma on työntekijöille annettu näennäinen valta. Ja näennäinen valta jos mikä, turhauttaa. Työntekijöille on sälytetty vastuu niin työpäivän onnistumisesta, tulostavoitteiden täyttymisestä, kaiken moniin järjestelmiin kirjaamisesta kuin asiakas- ja potilastyytyväisyydestä ja mitoituksen riittävyydestäkin. Näiden toteutumiselle ei kuitenkaan ole annettu tarpeeksi välineitä, resursseja eikä näin ollen aitoa mahdollisuutta. Niinpä työntekijät tuntevat jatkuvaa riittämättömyyttä, kun työtä yksinkertaisesti on enemmän kuin kykenee tekemään.
Tämän lisäksi ja edelliseen liittyen useilta kunta-alan työpaikoilta puuttuu psykologinen turvallisuus. Tärkeää se on ollut aina, mutta nykyään välttämätöntä, kun lähes kaikki työ sisältää vuorovaikutusta sekä jatkuvaa uuden oppimista, mikä taas edellyttää virheiden, kokeilujen ja epätäydellisyyden sietokykyä. Työntekijälle tulisi mahdollistaa tunne siitä, että hän riittää, kenenkään ei tarvitse olla täydellinen, johtaja tukee kaikissa tilanteissa ja että tarpeellisen levon ja vapaan saa ilman syyllisyyttä.
Nämä haasteet koskevat ihan koko kuntakenttää aina lastensuojeluyksiköistä keskussairaalaan ja päiväkodeista kouluihin ja muihin moninaisiin kuntakentän työyksiköihin. Onneksi monessa työpaikassa voidaan hyvin, tullaan kuulluksi ja pystytään aidosti vaikuttamaan niin työn määrään kuin sen sisältöön sekä tekemään selkeä ero työn ja vapaa-ajan välille. Liian monissa työpaikoissa tämä ei kuitenkaan toteudu.
Mikäli me emme näitä saa korjattua, eivät kunta-alan haasteet veto- ja pitovoiman suhteen tai tuottavuuden parantamiseksi tule katoamaan.
Kirjoittaja on JHL:n järjestötoimitsija ja SDP:n puoluevaltuutettu Mustasaaresta.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.