Ensimmäisen puheenvuoron pitänyt kansanedustaja Lauri Lyly (sd.) kuvasi lakipaketin olevan yksi osa hallituksen ”voimakasta ja systemaattista työntekijöiden aseman heikennystä”.

– Tämä paketti on poikkeuksellisen raju ja täysin yksipuolisesti tehty, ja tämä työrauhapaketti on toteutettu sellaisenaan kuin se hallitusohjelmaan on kirjoitettu. Tässä ei ole kolmikantainen valmistelu vaikuttanut sen sisältöön, eikä täällä oleva käsittely. Lopputulos on hallitusohjelmassa hyvin yksityiskohtaisesti kirjoitettu, Lyly totesi.

Keskustelussa nostettiin useampaan otteeseen esille, että palkansaajapuolta ei ole valmistelussa aidosti kuunneltu. Hallituksen linjaa moitittiin epätasapainoiseksi. Lyly muistutti, että yleensä lainsäädännöllä on pyritty turvaamaan heikompaa osapuolta eli työntekijöitä. Nyt asetelma on vinossa.

SDP:n kansanedustaja Juha Viitala muistutti, pohjoismaisesta mallista olisi ollut kopioitavissa elementtejä, jotka olisivat omiaan edistämään työrauhaa.

– Työntekijöiden tulkintaetuoikeus ja henkilöstön edustus esimerkiksi yritysten hallinnossa ovat niitä keinoja, jotka sitouttaisivat työntekijöitä yritystoiminnan kehittämiseen ja estäisi riitojen päätymistä lakkotilanteisiin. Meidän ei tule heikentää työntekijöiden oikeuksia ja vahingoittaa suomalaista oikeusperinnettä, vaan kehittää yhteistä vuoropuhelua, Viitala sanoi.

VASEMMISTOLIITON kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen puolestaan hiillosti perussuomalaisia vaalilupaustensa pettämisestä.

– Yhdessäkään teidän puheenvuorossanne ei ole suostuttu vastaamaan siihen yksinkertaiseen kysymykseen, mitä me olemme täällä useaan kertaan oppositiosta kysyneet: Miksi te, perussuomalaiset, väititte eduskuntavaaleissa kannattavanne lakko-oikeutta vähintään nykyisessä laajuudessa? Miksi annoitte palkansaajaliikkeelle ja äänestäjille väärää tietoa aikeistanne? Onko todella ylivoimaista vastata tähän kysymykseen?

Salissa hallituspuolueiden edustajia ei juuri ollut paikalla, eikä vastausta kuultu myöskään paikalla olleelta perussuomalaisten kansanedustaja Jorma Piisiseltä, joka piti puheenvuoronsa ennen Pekosta.

Kansanedustaja Timo Suhonen (sd.) kiinnitti huomionsa Piisisen sanavalintoihin.

– Perimmäiset syyt näihin poliittisiin lakkoihin ja mielenilmauksiin ovat semmoisia, joihin työnantajilla ei ole mitään mahdollisuutta vaikuttaa, ja näin ollen sekä työnantajat että työntekijät jäävät ikään kuin sijaiskärsijöiksi ammattiyhdistysliikkeiden taistellessa vallastaan, Piisinen sanoi.

– Aikamoinen kommentti, kun ottaa huomioon sen, että ammattiyhdistysliike on toiminut yli 100 vuotta niin, että nimenomaan tehtävänä on ollut huolehtia palkansaajien ja työntekijöitten oikeuksista ja siitä, että ne yrityksetkin pystyvät toimimaan säällisesti ja siten, että kaikki menee jokaisen osapuolen osalta niin kuin kuuluu. Se on kaikkien etu tässä yhteiskunnassa, edustaja Piisinen, ei kyse ole vallasta, Suhonen vastasi.

VIHREIDEN kansanedustaja Fatim Diarra moitti hallitusta siitä, ettei hallituksen esityksestä ole tehty sukupuolivaikutusten arviointia riittävällä tavalla.

– Suomen työmarkkinat ovat todella selkeästi jakautuneet sukupuolen mukaan alojen ja tehtävien osalta. Ja sukupuolten palkkaero on suuri ja naisten työmarkkina-asema on keskimäärin heikompi verrattuna miehiin. Edellä mainituista johtuen voidaan olettaa, että työmarkkinoihin tehtävillä muutoksilla on aina sukupuolittuneita vaikutuksia, joiden tulee olla päätöksentekijöiden tiedossa, hän sanoi.

Opposition puheenvuoroissa nostettiin esiin myös kohtuuttomana pidetty 200 euron henkilökohtainen lakkosakko.

– Tämä on todella iso ja aivan käsittämätön veto hallitukselta. Te siis muutatte koko sen perusperiaatteen, jossa tähän asti lakkoon osallistuminen on ollut työntekijöille aina sallittua ja lakosta vastataan kollektiivisesti järjestävän tahon toimesta. Tällainen lakkosakko toimii pelotteena ja tapana painostaa työntekijöitä riippumatta siitä, kuinka usein se määrättäisiin maksettavaksi, kansanedustaja Mai Kivelä (vas.) sanoi.

Kansanedustaja Joona Räsänen (sd.) totesi, että on helppoa yhtyä keskustelun mittaan esitettyihin arvioihin lainsäädäntökokonaisuuden haitallisuudesta tavalle, jolla Suomessa on tavattu tehdä yhteistyötä työmarkkinoilla.

– Tässä rytäkässä häviämme jotain sellaista, jonka varaan aikaisemmin olemme pystyneet rakentamaan tätä suomalaista yhteiskuntaa. On todella sääli että alle vuodessa hallitus on omalla toiminnallaan aiheuttanut Suomeen poikkeuksellisen työmarkkinakaaoksen, jolla on aivan valtavan iso hintalappu meidän kansantaloudelle. Vain sillä, että jääräpäisesti pusketaan eteenpäin sellaisia toimia, jotka on otettu suoraan toisen työmarkkinaosapuolen ohjelmista, on todella aiheutettu kriisi, jota ei ole aikaisemmin nähty.

Räsänen katsoo, että hallituksen kiire saada lakeja läpi eduskunnasta johtuu siitä, että hallitus itsekin tietää suomalaisten vastustavan heikennyksiä.

– Hallitus ajattelee, että vaiennetaan vastarinta ja tehdään siitä vaikeampaa. Se on tämän kupletin juoni, joka korostaa sitä, etteivät nämä esitykset mistään taivaista tupsahtaneet, vaan kyllä näitä on suunniteltu jo etukäteen hyvissä ajoin.