Ulkopoliittisen instituutin johtajan Teija Tiilikaisen mukaan vuoropuhelua toki tarvitaan. Kielteiset kommentit asettuvat eri valoon, kun osapuolilla on henkilökohtainen suhde eikä keskustelua käydä vain julkisuudessa.

– Mitään kovin konkreettista ei yhdeltä tapaamiselta sovi odottaa, ei hyvässä eikä pahassa, Tiilikainen kuitenkin varoittaa.

Maanantain yhteisessä lehdistötilaisuudessa nähdään, kuinka samanmielisiltä presidentit vaikuttavat. Tiilikaisen mukaan johtajille kuitenkin jää melkoinen liikkumavapaus tehdä neuvottelujen annista jälkikäteen omia tulkintoja ja myös niitä pitää seurata tarkasti.

Trump ja Putin suunnannevat omat pääviestinsä kotikentälle. Putin tosin ottaa vastapuolen mediatilaa haluunsa heti tapaamisen päätyttyä Trumpin suosikkiuutiskanavan Fox Newsin haastattelussa.

– Siinä voi nähdä tiettyä strategista suunnittelua, että hän antaa Trumpin poliittiselle yleisölle sen haastattelunsa, Tiilikainen pohtii.

Hänen mukaansa Venäjä on pitkään toivonut tunnustusta asemalleen, ja sen se Helsingin tapaamisesta nyt saa.

Myös veteraanidiplomaatti Jaakko Iloniemen mukaan pelkkä tapaamisen toteutuminen on voitto Putinille, koska neuvotteluja pyysi nimenomaan Trump. Trump on lisäksi jo toivottanut Venäjän tervetulleeksi takaisin johtavien teollisuusmaiden G8-ryhmään ja vihjannut olevansa valmis harkitsemaan pakotteista luopumista.

– Aika harvinaista tehdä neuvotteluissa myönnytyksiä ennen kuin ne ovat alkaneetkaan, Iloniemi kummastelee.

Iloniemen mukaan Trumpin värikkäät ja ristiriitaiset lausunnot Nato-huippukokouksessa ja Britanniassa voisivat antaa odottaa, että “aikamoinen ilotulitus” olisi edessä myös Helsingissä.

– Pidän sitä kuitenkin vähemmän todennäköisenä, koska sekä Trump että Putin ovat viime aikoina puhuneet siitä, että etsivät parempaa suhdetta maiden välille, Iloniemi sanoo.

– Trumpin suhteen ei ole enää samanlaisia pelkoja Putinin kanssa eurooppalaisten päiden yli tehtävästä diilistä kuin vielä tämän virkaanastujaisten aikoihin puolitoista vuotta sitten, Tiilikainen arvioi.

Suhteesta Venäjään on presidentinvaaleihin sekaantumista koskevan tutkinnan myötä tullut Yhdysvalloissa paljon monimutkaisempi kysymys.

Tiilikaisen mukaan on myös hyvä muistaa presidentinvallan rajat Yhdysvaltain politiikassa.

– Hän (Trump) voi tietysti sopia ihan mitä tahansa, mutta toimeenpanokelpoistahan se ei sitten ole, Tiilikainen muistuttaa.

Suomen ja presidentti Sauli Niinistön rooli on Iloniemen mukaan paljon enemmän kuin olla puitteet tarjoava hyvä isäntä.

– Kukaan ei voi olla tällaisissa asioissa hyvä isäntä, jos häntä kohtaan ei tunneta luottamusta ja kunnioitusta. Se on poliittinen saavutus sinänsä. Ei tämä mikään vahtimestaripalvelu ole, tämä on verrattomasti enemmän, Iloniemi sanoo.