– Tämä on oikea hetki tehdä rakenteellisia uudistuksia sosiaaliturvaan ja verotukseen, Orpo sanoi haastattelussa.

Asia nousi esille työmarkkinakeskusjärjestö Akavan Työhyvinvoinnilla työllisyyttä -hankkeen päätösseminaarissa, jossa myös puoluejohtajat pääsivät kertomaan näkemyksensä työhyvinvoinnista, työkyvystä ja työllisyydestä.

Orpo korosti, että työllisyyden hoitoon tarvitaan niin kovia kuin pehmeitäkin keinoja.

Tämän takia kokoomus on Orpon mukaan esittänyt – kuten Akavakin – ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastusta, mutta myös sitä, kaikki olisivat oikeutettuja ansiosidonnaiseen.

Hän kiisti sen, että kokoomus olisi esittänyt varsinaisiin perusetuuksiin leikkausta.

– Me olemme esittäneet toimeentulotuen asumislisän pienen omavastuuosan palauttamista.

Orpo nosti esille jälleen työn verotuksen keventämisen.

– Keventäminen on aito kannuste tehdä töitä. Jos olisi kannustava verotus, joka kannustaisi tekemään lisätöitä ja ylitöitä, eikä rankaisi niistä, se olisi yksi tapa oikeasti lisätä työtä.

SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen ei kannata työttömiltä leikkaamista, ihmisiltä, jotka ovat jo valmiiksi vaikeassa elämäntilanteessa.

– Elämän vaikeuttaminen entisestään lisää uupumusta ja epävarmuutta, ja itse asiassa vaikeuttaa työllistymistä entistä enemmän.

Hän totesi, että Suomessa on kannustinloukkuja, jotka koskevat lähinnä yksinhuoltajavanhempia, yleensä äitejä. Matias ei lähtisi leikkaamaan näiden perheiden lisistä.

– Minusta ne lisät kuuluvat heille.

Kannustinloukkuja isommaksi ongelmaksi Mäkynen nosti terveysongelmat, erityisesti mielenterveysongelmat, jotka ovat suurin yksittäinen syy työkyvyttömyyseläkkeisiin – myös työttömien joukossa.

– Parantamalla julkisia sosiaali- ja terveyspalveluita, joita työttömät käyttävät, pystymme parantamaan myös työllisyyttä. Siksi olen puhunut siitä, että sote-uudistus on myös merkittävä työllisyysuudistus.

Mäkynen myös huomautti Suomen työttömyysturvan olevan pohjoismaisittain erittäin kannustava, ja se johtuu sovitellusta päivärahasta.

Keskustan varapuheenjohtaja Markus Lohi oli siinä mielessä Orpon kanssa samoilla linjoilla, että hänen mielestään työttömyysturvasta pitäisi tehdä kannustavampi.

– Mutta jos lähdettäisiin leikkaamaan laajemmin sosiaaliturvaa, siitä keskusta on eri mieltä. Moni sosiaaliturvan varassa oleva taistelee nyt toimeentulostaan, kun inflaatio nousee ja energian hinta kohoaa. Nyt on väärä aika leikata.

RKP:n puheenjohtajan Anna-Maja Henrikssonin mielestä työnteon pitää olla aina kannattavaa. Hän porrastaisi myös ansiosidonnaista työttömyysturvaa niin, että aktiivisesta työnhausta palkitaan.

– Tärkeintä on kehittää järjestelmää niin, että saamme ihmisiä enemmän töihin.

RKP ei kuitenkaan hänen mukaansa kannata työttömien turvan leikkaamista juuri nyt.

– Hyvinvointivaltion on toimittava niin, että kriisitilanteissa heikompien asema turvataan.

Vasemmistoliiton puheenjohtajan Li Anderssonin mielestä sosiaaliturvan taso ei ole se ongelma vaan byrokratia.

– Työtön saattaa joutua viikkokaupaksi paperisotaan, jos haluaisi tehdä lyhyen työkeikan. Samalla hän joutuu miettimään, saako riittävän perusturvan samaan aikaan. Se on epäkannustavaa.

– Se, että kutsutaan 20 euron leikkausta perusturvaan rakenteelliseksi uuudistukseksi, on törkeää myös työttömiä kohtaan. Kyse on puhtaasta leikkauksesta heidän toimeentuloonsa, Andersson heitti.

Hän pistäisi enemmän fokusta työkyvyn ylläpitoon, kouluttautumiseen ja työvoimapalveluiden sujuvuudesta huolehtimiseen.

Vihreiden eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Saara Hyrkkö muistutti mielenterveysongelmien juurisyistä, joista yksi on taloudellinen epävarmuus.

– Tällaisessa tilanteessa köyhiltä leikkaaminen on lyhytnäköinen konsti kokoomukselta tuoda pöytään.

Suomessa jää vuosittain noin 17 000 ihmistä työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveysongelmien takia. Akavan hanke peräänkuulutti sitä, että näiden ihmisten tukeminen takaisin työelämään vaikuttaisi merkittävästi työllisyysasteen nostoon ja talouteen.

SDP:n Mäkysen mukaan tämä puoli on jäänyt liian vähälle huomiolle ja syykin löytyy.

– Olemme nojanneet työllisyystoimissa valtiovarainministeriön arvioihin, ja sieltä ei saa mitään euromääräistä arviota säästöistä, joita työkyvyn ylläpidon ja kehittämisen ja mielenterveysongelmiin tarttumisen kautta voitaisiin saada. Koville keinoille on laskettavissa eurot.

Hän huomautti, että hallituksen toimilla on vahvistettu mielenterveyspalveluja, mutta vielä on paljon tehtävää. Mäkynen on itse tehnyt aloitteen työuupumuksen diagnosoinnista Ruotsin mallin mukaan.

– Kun työuupumus saisi oman diagnoosin, sen myötä tulisi oikeus sairauslomaan ja mahdollisuus osa-aikaiseen työskentelyyn.

Henriksson oli laskenut työkyvyttömyyden hinnan.

– Summa on valtava, kustannukset ovat 11 miljardia, uusien hävittäjien hinta plus vähän päälle.

Mäkysen tavoin hän miettisi myös uusia toimintatapoja. Henrikssonin mielestä pitäisi tunnistaa, että ihminen voi olla osaksi työkykyinen, ja häntä pitäisi voida auttaa palaamaan asteittain työelämään.