Tällaisessa kolmoisroolissa toimii myös muutamia puoluejohtajia, eli vihreiden Sofia Virta, RKP:n Anders Adlercreutz ja kristillisdemokraattien Sari Essayah. Heistä Adlercreutz ja Essayah ovat myös ministereitä.

Kolmoisrooliin valituista kansanedustajista yksi on kokoomuksen Jukka Kopra, joka toimii myös eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtajana. Lappeenrantalainen Kopra erosi viime vuoden alussa kesken kauden Etelä-Karjalan aluevaltuustosta ajankäyttöön vedoten. Nyt hän kuitenkin palaa takaisin aluevaltuustoon kokoomuksen ääniharavana.

Kopra perustelee ratkaisuaan sillä, että hän haluaa osallistua oman kotialueensa päätöksentekoon.

-  Silloin, kun tämän eropäätöksen edellisellä kaudella tein, minun tehtäväkombinaationi oli sellainen, että en pystynyt tekemään kaikkea sellaisella tasolla kuin haluaisin.

Kopra kertoo toimineensa viime vuosina myös Etelä-Karjalan liiton hallituksen puheenjohtajana. Tehtävä on hänen mukaansa ollut melko työläs, mutta se on päättymässä.

-  Se vapauttaa kalenterista melkoisen määrän aikaa minulle. Näin ollen katsoin, että aikaa olisi tähän aluevaltuutetun tehtävään. Sehän on noin kuusi kokousta vuodessa, jotka ovat iltaisin, eli se ei ole ajankäytöllisesti kovinkaan vaativa tehtävä.

KOPRA sanoo, että kansanedustajan ja puolustusvaliokunnan puheenjohtajan työ on hänen päätyönsä, ja kaupunginvaltuusto ja aluevaltuusto ovat ikään kuin harrastus.

-  Kaikkihan, jotka ovat kunnanvaltuutettuja tai aluevaltuutettuja, tekevät päätyönään jotain muuta, jos ovat työelämässä.

Kopra kertoo tekevänsä paljon töitä.

-  Eihän tähän kahdeksan tuntia päivässä riitä, se on selvä. Pitkää päivää pitää duunata jatkossakin, Kopra sanoo.

Hänen mukaansa hieman helpotusta tuo se, että etäkokoukset ovat kehittyneet paljon eikä kokouksiin osallistuminen aina vaadi paikalle matkustamista.

KANSANEDUSTAJISTA moni osallistui tänä keväänä vain kuntavaaleihin ja jätti aluevaalit väliin. Toisaalta on myös useampia kansanedustajia, jotka olivat mukana aluevaaleissa mutta eivät lähteneet ehdolle kuntavaaleihin.

Määrällisesti eniten kolmoismandaatteihin valittiin sunnuntaina kokoomuksen kansanedustajia. Suhteellisesti suurin osuus kolmoisrooliin valittuja puolestaan on kristillisdemokraateissa, joiden viidestä kansanedustajasta neljä toimii lähivuodet myös kunnanvaltuustossa ja aluevaltuustossa.

Uutissuomalaisen teettämässä kyselyssä viime syksynä yli 60 prosenttia suomalaisista olisi kieltänyt poliitikkojen kolmoisroolit. Ajatus kolmoisroolien mahdollisesta rajoittamisesta on jakanut eduskuntapuolueiden mielipiteitä.

KOKOOMUKSEN Jukka Kopran mielestä ei ole optimaalinen tilanne, että Suomessa järjestelmä on nyt näin monitasoinen. Hänen mukaansa olisi parempi, että kunnanvaltuustojen kautta jaettaisiin mandaatit toimia myös aluehallinnon tehtävissä, jolloin erillisiä vaaleilla valittavia aluevaltuustoja ei tarvittaisi.

Samalla Kopra pitää tärkeänä, että demokraattiseen päätöksentekoon saataisiin mukaan mahdollisimman kyvykkäät ja taitavat ihmiset. Hän katsoo, että ammattipoliitikoilla on paljon annettavaa hyvinvointialueiden ja kuntien päätöksenteossa.

-  Siinä suhteessa sanoisin, että kunta ja aluevaltuusto ovat saamapuolella, mutta inhimillisesti katsottuna tämä useaan paikkaan repeäminen on vaativaa. Kyllä tässä täytyy miettiä paljon, miten nämä asiat organisoi omalta osaltaan.

Kopran mukaan myös sillä on arvonsa, että kansanedustaja on mukana kunnan tai hyvinvointialueen hallinnossa, ainakin toisessa niistä, jotta yhteys omaan kotialueeseen säilyy. Tämä on hänen mielestään jäänyt hieman varjoon julkisessa keskustelussa.

-  Tavallaan tämä kansanedustajan tiukka kytkös omaan alueeseen edistää hänen vaikutuskykyään sen alueen asioiden suhteen valtakunnan tasolla. Kyllä tästä mielestäni on äänestäjälle myös hyötyä.

Iiro-Matti Nieminen / STT