-  Attribuution todentaminen on välillä vaikeaa, mutta lähtökohtamme on aina ollut selkeä, että nämä viisi viimeisen 15 kuukauden aikana tapahtunutta katkaisua eivät kerta kaikkiaan voi olla sattumaa, Stubb sanoi.

Lappeenrannassa lähellä Venäjän rajaa vieraillut Stubb kertoi, että Suomen lähialueilla nähdään etenevässä määrin Venäjän aiheuttamaa hybridisodankäyntiä, johon liittyy monta eri ulottuvuutta. Hän muistutti, että hybridisotaa käydään ”myös korviemme välissä”.

Stubb sanoi, että Suomi kyllä osoittaisi syyttävän sormensa tekijän suuntaan, jos tekijästä päästäisiin täyteen varmuuteen.

STUBB on toistanut samaa viestiä jo aiemminkin. Joulun aikaan hän sanoi, ettei kolme tapausta vuoden sisään eivät kaikki voi olla pelkkää sattumaa tai vahinkoa. Presidentti ei tuolloin ottanut kantaa siihen, onko kaapelirikossa kyse Venäjän hybridivaikuttamisesta. Hän kommentoi Itämerellä tapahtuneita kaapelirikkoja myös muun muassa viime viikolla uutistoimisto Bloombergin haastattelussa. Stubb sanoi, ettei olennaista ole, kuka on vastuussa kaapelien rikkomisesta.

Stubbin mukaan Suomen tilannekuva on nyt parempi, kun Naton valvontaoperaatio Baltic Sentry on alkanut.

Ruotsin rannikkovartiosto ja muut viranomaiset ovat tällä viikolla tehneet esitutkintaa takavarikoidulla Vezhen-aluksella, joka on liitetty Itämerellä viikonloppuna havaittuun kaapelirikkoon. Latvian ja Ruotsille kuuluvan Gotlannin saaren välisen tietoliikennekaapelin tiedonsiirrossa havaittiin häiriö sunnuntaiaamuna.

Suomessa säiliöalus Eagle S:ään liittyvässä tutkinnassa ei toistaiseksi ole ilmennyt näyttöä siitä, että alus olisi rikkonut tahallaan Suomen ja Viron välillä kulkevia sähkö- ja tietoliikennekaapeleita. Epäillyn asemassa olevien miehistön jäsenten kuulustelut jatkuivat yhä viime viikolla. Rikosnimikkeet tutkinnassa ovat epäilty törkeä tuhotyö ja epäilty törkeä tietoliikenteen häirintä.

Eagle S:n uskotaan kuuluvan Venäjän niin sanottuun varjolaivastoon. Tiistaina KRP:stä kerrottiin STT:lle esitutkinnan yhä jatkuvan ja että tutkintakokonaisuus vie useita kuukausia.

LAPPEENRANNASSA Stubbilta kysyttiin myös siitä, liittyykö Helsingissä huomenna järjestettävä Pohjoismaiden puolustusministerien kokous Tanskan viime aikoina liittolaistensa kanssa käymään diplomatiaan, jonka syynä on Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin Grönlantia koskeva aluevaatimus. Puolustusministerikokouksesta tiedotettiin hieman ennen Stubbin lehdistötilaisuutta.

-  En ole tänään puhunut puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) kanssa, mutta sanomattakin on selvää, että olemme kollegojen kanssa keskustelleet Grönlannista. Mielestäni diplomatia, jota Tanska tällä hetkellä tekee, on hyvin toimivaa.

Suomen tuki Tanskalle on hänen mukaansa tässä vaiheessa lähinnä sitä, että ”ollaan läsnä, käydään keskusteluja, mietitään erilaisia vaihtoehtoja ja katsotaan, miten asiassa edetään”.

-  Jälleen kerran, joskus on hyvä että diplomatiaa ei käydä julkisuudessa, vaan sitä käydään taustalla, Stubb sanoi.

Trump on toistuvasti vaatinut aluelaajennuksia Grönlannista. Stubb sanoi, että Trumpin sanomisia ei kannata ottaa kirjaimellisesti, mutta ne kannattaa ottaa vakavasti.

Stubbilta kysyttiin, miten hädissään tanskalaiset asiasta hänen nähdäkseen ovat. Presidentti vastasi tanskalaisten olevan asiassa hyvin ”suomalaisia” eli keskustelu viranomaisten, poliittisen johdon ja myös tanskalaisten itsensä välillä on hyvin rauhallista.

Trump on myös ilmoittanut Yhdysvaltojen tilaavan 40 uutta jäänmurtajaa. Stubbin mielestä se, samoin kuin Grönlanti-kysymys, kertovat siitä, että arktinen alue on tässä geopoliittisessa tilanteessa entistä tärkeämmässä asemassa.

-  Suomi on arktinen maa, joten meidän vastuu näissäkin kysymyksissä ja arktisen alueen turvallisuudesta on iso. Tätä kannattaa hyödyntää.

Lassi Lapintie, Sanna Nikula / STT