Syyskuussa kerättyjen vastausten mukaan viennin kasvuun uskoi 52 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä, kun osuus vuotta aiemmin oli 47 prosenttia.

Sisämarkkinoilla kasvua odotti 58 prosenttia yrityksistä, Pohjoismaissa 52 prosenttia. Noin joka viides vientiyritys, 22 prosenttia, odotti kasvua myös Yhdysvalloissa.

Tällaisia lukuja ei suomalaisfirmoilta ole kuulunut aiemmin presidentti Donald Trumpin toisen virkakauden aikana.

Kiinaan kohdistuvat odotukset olivat selvästi vaisummat: vain kuusi prosenttia odotti kasvua sieltä. Muualla Aasiassa, esimerkiksi Intiassa ja Japanissa näkymät olivat valoisammat ja kasvua odotti 18 prosenttia.

JARRUNA VIENNIN kasvulle yrityksissä nähtiin ennen kaikkea yleinen kustannusten nousu kotimaassa. Sen mainitsi lähes kaksi kolmannesta vastanneista.

Maailmalla kompastuskivenä nähtiin yleinen maailmanpoliittinen epävarmuus.

EK:n kansainvälisestä kaupasta ja kauppapolitiikasta vastaava johtaja Timo Vuori arvioi, että suomalaisyritykset ovat kuitenkin pystyneet sopeutumaan maailman muuttumiseen.

- Suomalaisyritykset ovat ketterästi sopeutuneet uuteen normaaliin ja saavat nyt tehtyä vientikauppoja perinteisten markkinoiden ohella uusilla markkinoilla Aasiassa ja Afrikassa, Vuori sanoi tiedotteessa.

Aiempina vuosina monet suomalaisyritykset ovat pyrkineet hajauttamaan toimitusketjujaan ja hankintojaan. Näin oli uuden kyselyn mukaan tehnyt 22 prosenttia vastanneista yrityksistä, kun osuus muutama vuosi sitten hipoi 60:ä prosenttia.

Vuoren mukaan suomalaisyritykset ovat osanneet elää muutosten mukana.

- Tuotanto- ja toimitusketjujen muutoksiin tartuttiin varhain, kun suurvaltajännitteiden, tullien ja logistiikkapullonkaulojen merkit alkoivat näkyä, Vuori kiitteli.

Vientibarometriin vastasi 280 vientiyritystä, jotka edustavat kaikkia EK:n jäsenliittoja ja toimialoja.