Talous
6.10.2026 07:25 ・ Päivitetty: 6.10.2026 07:33
Uusi selvitys: näin vähän puolustuksen miljardihankinnoista jää Suomeen
Viime vuosina puolustushankintoihin käytetyistä miljardeista vain pieni osa on jäänyt suomalaiseen teollisuuteen ja parantanut alan kotimaista osaamista tai työllisyyttä, Teollisuusliiton selvitys sanoo.
Nopeat, kalleimmat ja etupainotteiset kalustohankinnat on tehty pääosin ulkomailta: Yhdysvalloista, Israelista ja Etelä-Koreasta. Osa tarvikkeista ostetaan käytettynä.
– Tämä on kiireellisten suorituskykytarpeiden takia täysin hyväksyttävää ja ymmärrettävää, erikoistutkija Matti Roitto sanoi tekemänsä selvityksen julkistustilaisuudessa tiistaina.
Suomella ei myöskään ole realistisia mahdollisuuksia käynnistää omaa kokoonpanoa hävittäjille tai panssarihaupitseille.
Mutta kun ostamme valmiita asejärjestelmiä tai -tarvikkeita, täällä uutta työvoimaa tarvitaan lähinnä sen huoltoon, varastointiin ja käyttöönottoon.
SAMAAN AIKAAN kotimaisen teollisuuden saamat suurtilaukset esimerkiksi panssariajoneuvoista valmistetaan pääosin alihankintana ostajamaissa, koska tämä on usein valtiollisten kauppojen ehtona.
– Tilaajavaltiot vetävät aika armottomasti kotiinpäin, ja Suomi saattaa antaa näille vähän enemmän liikkumavaraa kuin mitä oma etumme vaatisi, Roitto arvelee.
Suomi rakentaa ja laajentaa omaa puolustusteollisuuttaan vielä suhteellisen vähän.
Elinkaaripalvelutkin jäävät usein ostajamaihin.
Lopputuloksena Suomi rakentaa ja laajentaa omaa puolustusteollisuuttaan vielä suhteellisen vähän.
Varovaisen arvion mukaan noin neljäsosa hankintoihin käytetyistä varoista voi jäädä kotimaahan.
Uusia työpaikkoja ei ole syntynyt niin paljon kuin on luultu, koska monet tuotantolinjat pyörivät automaation varassa.
– Selvityksemme ei ole kattava eikä aukoton. Ja jos tilanne on parempi kuin mitä selvitys osoittaa, olemme iloisia, Roitto huomauttaa.
SUOMI AJOI surutta alas omaa puolustusteollisuuttaan 1990-luvun lopulta alkaen, eikä kaikkea menetettyä osaamista ole vielä saatu takaisin.
– Jos meillä on aikaa varustautua, silloin kannattaa luoda omaa tuotantokapasiteettia ja nostaa myyntituotteiden kotimaisuusastetta, Matti Roitto sanoo.
Ilman sitä kestävä teollisenkin huoltovarmuudenkin paraneminen jää vajavaiseksi.
TEOLLISUUSLIITON puheenjohtajan Riku Aallon mukaan alan työpaikoilla puolustushankintojen vaikutukset eivät näy niin selvästi kuin uutisten kertomista miljardeista voisi päätellä.
– Hankintojen on tuotettava Suomelle ensisijaisesti puolustuskykyä. Samalla on perusteltua kysyä, mitä muuta näillä saadaan aikaan esimerkiksi työhön, osaamiseen ja huoltovarmuuteen, julkaisutilaisuudessa puhunut Aalto sanoo.
Aalto korostaa moneen kertaan, ettei liiton selvitys ole suunnattu hankkijoita tai hankintatarpeita vastaan, vaan päätöksenteon ja kaupanhieronnan tueksi.
– Suomessa tarvitaan yhä enemmän ihmisiä, jotka osaavat rakentaa, huoltaa ja korjata puolustuksellemme elintärkeää kalustoa ja järjestelmiä, Aalto muistuttaa.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.