Se esittää muun muassa mittavia verotoimia, käytännössä puhtaasti veroja alentavia toimia.

Yhteisövero pitäisi pudottaa 20 prosentista 15 prosenttiin yritysten investointien vauhdittamiseksi.

Vastaavalla viestillä, tosin maltillisemmalla laskulla 18 prosenttiin ovat olleet liikkeellä myös Keskuskauppakamari ja Suomen Yrittäjät.

– Investoinneille halutaan mäkistartti, johtaja Sami Pakarinen EK:lta julisti tänään aamupäivällä Helsingin Etelärannassa järjestetyssä mediainfossa.

Lisäksi EK haluaa keventää ansiotuloverotuksen ylimpiä marginaaleja työntekoon kannustamiseksi. Suomessa ylin marginaalivero on noin 59 %, kun se esimerkiksi Ruotsissa on 53 %, Pakarinen opasti.

EK:SSA halutaan uskoa, että sen verouudistukset synnyttäisivät kasvua keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä ja rahoittaisivat itsensä. Katso alta graafista arvio vaikutuksista:

Mediaa kiinnosti, miten uudistukset rahoitettaisiin nykyisessä valtion taloustilanteessa, koska verotuotot putoaisivat nopeasti.

Sami Pakarinen totesi, että on päivänselvää, ettei uudistuksen itserahoitus lähde käyntiin heti. Hänen mielestään pitää pikemminkin kysyä, onko Suomella varaa olla tekemättä ehdotetun kaltaista dynamiikan lisäämistä.

Hän sanoi myös että uudistuksen jaksotuksella voi hakea väljyyttä julkiselle taloudelle alkuun syntyvään iskuun. Uudistuksen alkuvaiheen rahoittaminen, siltarahoitus, on Pakarisen mukaan toinen keskustelu, joka sekin pitää miettiä. Suoranaisia siltarahoituskeinoja EK:ssa ei kuitenkaan ole juuri mietitty, vaikka ehdotetun osinkoverouudistuksen nähtäisiin vahvistavan julkista taloutta.

EK:n puheenjohtaja Aaro Cantell väläytti mahdollisuutena valtion omaisuuden myyntiä, velkarahaa sekä uudistusten jaksottamista. Cantell on myös EK:n kasvutyöryhmän puheenjohtaja.

Elinkeinoelämän toimitusjohtaja Jyri Häkämies sanoi Pakarisen puheenvuoron päälle, että alvin korotusten tie on ainakin käyty loppuun.

Yhteisöveron alentaminen 15 prosenttiin olisi käytännössä globaali minimivero. Pakarisen mukaan tarvitaan riittävä pudotus riittävän efektin aikaansaamiseksi.

DEMOKRAATTI kysyi tiedotustilaisuuden jälkeen, onko EK:n ehdotus jonkinlainen ”naminamipaketti”, kun tulopuolta ei ole juuri mietitty.

Häkämies viittaa vastauksessaan siihen, ettei Suomen talous ole kasvanut käytännössä 17 vuoteen ja näkymä kasvusta on edelleen melko varovainen. 1,5 prosentin kasvu olisi Häkämiehen mielestä täysin riittämätön.

– Meidän viesti on, että leikkausten tie on kuljettu loppuun. Siitä varmaan monella on sama toive. Mutta nyt pitää saada kasvua aikaiseksi ja sitä kautta investointeja, työllisyyttä ja verotuloja. Ruotsista tämä esimerkki löytyy, kun katsotaan, mitä Ruotsissa on tehty.

Hallitus valmistautuu puoliväliriiheen. Julkisen keskustelun perusteella tuskin ainakaan isoja EK:n toivomia verouudistuksia on luvassa. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) esimerkiksi on väläytellyt lähinnä mahdollisuutta jonkinlaiselle tuloverotuksen keventämiselle. EK:n uudistustoiveiden kannalta puoliväliriihi saattaa jäädä tussahdukseksi.

Häkämies sanoo, että EK:n ehdotukset on tehty vakavalla mielellä.

– Hallituksen puolelta on sanottu pääministerin suulla, että siellä on valmius isojakin muutoksia arvioida ja sen takia näitä on nyt tehty. Aika sitten näyttää.

Katsellaanko tässä seuraavaa porvarihallitusta, paketti voisi olla ehkä sen henkinen?

– Sanotaan näin, että ensisijaisesti tietysti esitykset puoliväliriihen ja tietysti sitten ajatellen vaaliaikaa eli mistä vaaleissa puhutaan. Me tietysti toivomme, että vaaleissa puhutaan kasvusta ja kasvun lääkkeistä. Tässä on joitakin. Katsotaan, mitä muut esittävät.

EK:N kasvutoimiin kuuluu myös tavoite haalia 45 000 nettomääräistä kansainvälistä osaajaa Suomeen vuosittain, jottei työikäinen väestö supistu.

Juuri hiljattain valtiovarainministeri Purra kuitenkin iloitsi maahanmuuton vähenemisestä Suomeen viime vuonna. Häkämieheltä on kysyttävä, miltä tällainen kuulostaa. Hän kertoo kantavansa huolta työvoimapulasta ja painottaa työ- ja opiskeluperäisen maahanmuuton merkitystä.

Häkämiehen mukaan viestiä osaajien tarpeista on kuulunut yrityksiltä monilta alueilta eikä vain pääkaupunkiseudulta.

EK esittää myös, että ulkosuomalaisia houkuteltaisiin Suomeen takaisin veroporkkanalla.

Käytännössä Häkämiehen mukaan olisi kyse siitä, että sama veroporkkana kuin osoitetaan tietyn tulotason Suomeen tuleville ulkomaisille avainhenkilöille, osoitettaisiin myös suomalaisille paluumuuttajille tietyillä kriteereillä. EK esittää 25 prosentin verovapaata osuutta tuloista.