Hallitus tiedotti perjantaina noin parinsadan miljoonan euron koronatukipaketista.

Siinä on kyse muun muassa kustannustuesta ja sulkemiskorvauksista yrityksille, mutta myös työttömyysturvan väliaikainen muutos omavastuuajan poistosta otetaan jälleen osin käyttöön.

Kun maaliskuussa 2020 työmarkkinajärjestöt olivat parin päivän neuvotteluissa saaneet sovittua laajan koronakriisipaketin, jonka hallitus melkein sellaisenaan hyväksyi, sopimukseen kuului omavastuupäivien lisäksi myös muun muassa lomautuksia koskevien yt-neuvottelujen nopeuttaminen jopa viiteen päivään.

Kriisipaketti toi parin vuoden takaisissa oloissa muitakin laajoja muutoksia sosiaali- ja työllisyysturvaan.

Demokraatin tietojen mukaan tällä erää ryhmältä ei kuitenkaan odoteta varsinaisia päätöksiä, vaan kyse on enemmänkin keskustelusta ja informaation jakamisesta. Hallituksen omikron-tukipaketti on siis ainakin tässä vaiheessa jäämässä keinovalikoimaltaan pienemmäksi kuin vastaava työmarkkinajärjestöjen kanssa koronapandemian käynnistyessä pari vuotta sitten. Nykytilanteessa myös koronan vaikutukset työllisyyteen ovat olleet pienempiä kuin taannoin.

EK näkisi silti mielellään, että myös yt-menettelyä voitaisiin lomautusten osalta helpottaa ja asia nousseekin huomenna keskusteluun.

– Esimerkiksi ravintola-ala on hankalassa tilanteessa, yhtenä esimerkkinä. Toki kustannustukikin on iso savotta. Siinä on paljon selvitettäviä asioita. Meillä korvaustasot ovat matalampia ja kattavuus pienempi kuin muissa Pohjoismaissa. On vielä työtä, jotta apu osuu kohdalleen, Jyri Häkämies sanoo.

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola toteaa Demokraatille, ettei lämpene ajatukselle yt-lain vähimmäisneuvotteluaikojen tai lomautusilmoitusaikojen lyhentämistä.

– Tilanne oli silloin (vuoden 2020 alussa) toinen ja silloin sovittiin myöskin huomattavasti suuremmasta kokonaisuudesta, johon nyt en näe tarvetta. Sen sijaan esittäisin, että valtio osallistui nytkin työttömyysturvan rahoitukseen lomautusajalta, Palola sanoo.

Palola viittaa siihen, että rahoitussäädöksiä muutettiin tuolloin niin, että valtio maksoi vuonna 2020 lomautuksen ajalta ansiopäivärahasta työttömyyspäivärahan perusosaa vastaavan määrän. Normaalisti lomautuksen aikainen päiväraha rahoitetaan kokonaan työttömyysvakuutusmaksuilla ja kassan jäsenmaksuilla.

– Silloin kun lomautuksia tuli paljon, valtio osallistui ja helpotti sillä tavalla Työlllisyysrahaston taloutta, Palola jatkaa.

Myös Häkämies toivoo, että valtiovalta tulisi jälleen hetkellisesti vahvemmin mukaan lomautuksen aikaisen ansiopäivärahan maksuun.

– Jos lomautusten määrä kovasti kasvaa, silloin tietysti olisi hyvä, jos valtiokin voisi niihin osallistua, kommentoi puolestaan Työllisyysrahaston toimitusjohtaja Janne Metsämäki.

Metsämäki toteaa, ettei toistaiseksi ole sellaista tilannetta kuten keväällä 2020, jolloin lomautukset nousivat lyhyessä ajassa hyvin korkealle. Tällä hetkellä lomautukset kohdistuvat enemmänkin tiettyihin aloihin.

– Nyt on tietysti vaikea sanoa tässä vaiheessa, minkälaisia vaikutuksia tästä tulee. Tärkeintä on että pystymme turvaamaan työttömyysturvan rahoituksen ja maksuvalmiuden niin, että päivärahat voidaan maksaa. Toki jos tilanne heikkenee, silloin tietysti täytyy olla valmiutta katsoa, millaista tukea tarvitaan. Tällä hetkellä nyt vielä ei ole sellainen tilanne, että maksuvalmius olisi vaarantunut, hän sanoo.

SAK:laisesta Palvelualojen ammattiliitosta kiitettiin perjantaina hallitusta siitä, että se päätyi luopumaan väliaikaisesti työttömyysturvan omavastuupäivistä.

– Se on kuitenkin vähin, mitä tässä vaiheessa piti tehdä koko yhteiskuntaa koskevan pandemian rajoitustoimien johdosta lomautetuksi tai työttömäksi jäävien toimeentulon turvaamiseksi. Tämä takaa, että he eivät jää täysin tyhjän päälle vaille tuloja omavastuupäivien ajaksi, PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen sanoi tiedotteessa.

Hän kuitenkin huomautti samaan hengenvetoon, että marraskuussa PAMin matkailu- ja ravintola-alan työssä olevista jäsenistä 80 prosenttia kertoi olleensa vuoden 2020 alun jälkeen työttömänä tai lomautettuna tai molempina. Tämä on PAMin mukaan ajanut monen ravintola-alan työntekijän puille paljaille. Työttömyysturvan korvausaste on noin 60 prosenttia palkkatuloista.

PAM onkin esittänyt uutta tukimallia, jolla korvataan toimeentulomenetykset täysimääräisesti niille, jotka lomautetaan koronarajoitusten vuoksi. Rönni-Sällisen mukaan myös työttömyysturvan enimmäispituudesta on luovuttava pikaisesti tai monia ravintola-alan työntekijöitä uhkaa tippuminen kokonaan työttömyyspäivärahoilta työmarkkinatuen varaan.