– Vientivetoinen palkkamallin avauksen synnyttäminen ja sen koordinointi EK-maailmassa on edelleen meidän tavoitteemme, Häkämies vakuutti Teollisuuden palkansaajien työmarkkinapaneelissa.

Hänen mukaansa EK on sitoutunut Suomen malliin, mutta palkansaajapuolella sitä ei ole koskaan kuitattu.

– Väitän, että yhteinen konsensus ei ole ollut kovin vahva. Palkansaajapuolella on vain sanottu, että “tämä on tällainen yrityskohtainen malli, nyt neuvotellaan liittokohtaisesti”.

– Jos sitä menetetään, vaikutus valuu myös aloille, jotka eivät lukeudu kansainvälisessä kilpailussa oleville aloille.

Hän painotti, että “Ruotsin malli”, jossa on samoja elementtejä kuin Suomessakin, on tuottanut naapurissa paljon hyvää.

– Siellä molemmat osapuolet, työnantajat ja työntekijät, sitoutuvat yhteiseen avaukseen ja ajavat sitä eteenpäin. Siinä mielessä Suomen malli on vähän ylimainostettu sana.

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto huomauttaa, että vientiteollisuudessa sovittu palkankorotustaso on tullut käytännössä myös muille aloille.

– Voidaan siis kysyä, onko Suomen malliin sitouduttu vai ei, kun lopputulokset ovat olleet pääsääntöisesti samansisältöisiä, hän kuittasi väitteen työmarkkinapaneelissa.

Aalto totesi, että koko työmarkkinakenttä on murroksessa työnantajajärjestöjen omien toimien takia. Ne ovat itse hajottaneet koordinaatiota. Metsäteollisuus jättäytyi ulos työehtosopimustoiminnasta ja ilmoitti, että “sopimukset tehdään sivuille vilkuilematta”, tosin tämä on jo unohtunut Aallon mukaan.

Teknologiateollisuus taas ilmoitti luopuvansa koordinoidusta ratkaisusta ja hakevansa yrityskohtaisia sopimuksia.

– Me luimme tilanteen niin, että palkankorotusvarat katsotaan yrityskohtaisesti. Nyt tilanne on muuttunut, kun iso osa yrityksistä on järjestäytynyt uuteen teknologiateollisuuden yhdistykseen ja vahva yleissitovuus työehtosopimuksiin on tulossa sitä kautta. Tällä on varmaan laajempaakin merkitystä työmarkkinoilla.

Tarpeesta muuttaa yleissitovuuden kriteerejä on puhuttu viime aikoina. Molemmat ovat yhtä mieltä siitä, että asialla ei ole päivänpolttava kiire.

– Odottaisin rauhassa työmarkkinakierroksen tulosta ja arviointia, mikä on yleissitovuuden tila. Tarve voi olla vähäisempi kuin mitä uhkakuvissa on maalailtu, Häkämies totesi.

Teollisuusliitto neuvottelee parhaillaan yleissitovasta työehtosopimuksesta teknologiateollisuudessa nykyisen sopimuksen pohjalta.

– Uskallan väittää, että kaikesta julkisesta keskustelusta huolimatta, huudosta puolin ja toisin, muutokset työehtosopimuksissa tulevat olemaan merkittävästi pienempiä kuin tällä hetkellä odotetaan, Aalto arvioi yleisesti työmarkkinatilannetta.

Häkämies kuvaili,että työmarkkinoilla on käynnissä evoluuto. Hänen mielestään työehtosopimusjärjestelmän pitäisi pystyä huomioimaan paremmin alojen ja yritysten erot.

– Sen pitäisi pystyä tuomaan joustavuutta kilpailukyvyn ja työllisyyden parantamiseksi. Paikallista sopimista tarvitaan lisää, ja toivon mukaan käynnissä oleva kierros vie sitä eteenpäin.

Aalto huomautti, että Teollisuusliiton sopimissa työehtosopimuksissa lähes kaikesta voidaan sopia paikallisesti, paitsi soveltamisalasta. Työehtosopimukset ovat kullekin alalle neuvoteltuja vähimmäistyöehtoja, joilla suojellaan työntekijöitä, mutta annetaan mahdollisuus sopia toisin paikallisesti.

– Kyse on siitä, halutaanko ja osataanko työehtosopimuksen mahdollisuuksia käyttää. Onko luottamushenkilöillä ja työntekijöillä tietoa yrityksen tilanteesta? Jos tätä tietoa ei haluta jakaa, on vaikea lähteä neuvottelemaan yrityskohtaisesti mistään joustoista puoleen tai toiseen.

Hän myös vähän ihmetteli sitä, miten paikallista sopimista hoetaan kuin se olisi avain kaikkeen. Aalto myös pohti sitä, mitä paikallisella sopimisella kukin taho tarkoittaa.

– Työnantajat ovat osin ilmineeranneet, että ne hakevat määräysvaltaa itselleen asioissa enemmän. Jos paikallisen sopimisen lisääminen tarkoittaa sitä, se on reilua sanoa ääneen: ” Jos ei päästä sopimukseen, työnantaja määrää tessistä välittämättä.”

Muuttunut työmarkkinatilanne on antanut mahdollisuuden käydä keskustella työehtosopimuksen merkityksestä. Tätä Teollisuusliiton puheenjohtaja pitää positiivisena asiana.

– Väki tietää entistä tarkemmin mikä merkitys työehtosopimuksella on, kun sitä haastetaan – ja myös isännät. Viestini muutoksessa on, että kun muutoksia tehdään, asiat pitää esittää niin yksinkertaisesti ja selkeästi, että kapulakieli ei ainakaan estä sopimista. Eli työehtojargon kansankielelle.