EKP:n talletuskorko nousee 4,00 prosenttiin eli korkeimmalle tasolleen euroalueen historiassa. Perusrahoitusoperaatioiden korko nousee 4,50 prosenttiin ja maksuvalmiusluoton korko 4,75 prosenttiin.

EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde (kuvassa) sanoi tiedotustilaisuudessa, että vankka enemmistö EKP:n neuvoston jäsenistä oli koronnousun kannalla, mutta muutama neuvoston jäsen olisi jättänyt ohjauskorot ennalleen.

Lagarde ei vastannut suoraan tiedotustilaisuudessa esitettyyn kysymykseen siitä, onko korkohuippu nyt saavutettu.

Euroalueen inflaatio on edelleen korkeampi kuin EKP:n kahden prosentin tavoite. EKP:n asiantuntijoiden syyskuisissa arvioissa keskimääräinen inflaatio on tänä vuonna 5,6 prosenttia, ensi vuonna 3,2 prosenttia ja 2,1 prosenttia vuonna 2025. Arviota tämän ja ensi vuoden inflaatiosta on muutettu energian voimakkaamman hintakehityksen vuoksi.

EKP:n mukaan inflaatio hidastuu edelleen, mutta sen odotetaan yhä pysyvän liian pitkään liian nopeana. Koronnostolla EKP pyrkii nopeuttamaan kahden prosentin tavoitteen saavuttamista.

EKP:n asiantuntijat myös pienensivät talouskasvua koskevia arvioitaan merkittävästi, koska rahoitusolojen kiristyminen vaikuttaa yhä enemmän kotimaiseen kysyntään ja kansainvälisen kaupan tilanne heikkenee. Euroalueen talouden arvioidaan nyt kasvavan tänä vuonna 0,7 prosenttia, ensi vuonna 1,0 prosenttia ja 1,5 prosenttia vuonna 2025.

NORDEAN pääanalyytikon Jan von Gerichin mukaan EKP signaloi yllättävänkin vahvasti, että koronnousut olisivat nyt tässä ja että nyt keskitytään pitämään korot näillä tasoilla pidempään.

-  Tavallaan nyt saatiin varmuutta korkohuipun tasosta eli siitä, että se jää noin neljän prosentin tuntumaan, hän STT:lle.

Samalla EKP haluaa von Gerichin mukaan kuitenkin viestiä, ettei koronnousujen loppuminen kuitenkaan tarkoita sitä, että korot lähtisivät nopeasti laskuun. Hän arvioi, että koronlaskut voisivat alkaa “pitkällä ensi vuoden puolella”.

Korkopäätökseen vaikutti von Gerichin mukaan erityisesti euroalueen inflaatiokuva. EKP:n päivitettyjen ennusteiden mukaan pohjainflaatio olisi vielä vuonna 2025 kahden prosentin tavoitetta korkeampi.

-  Vaikka talousnäkymät ovat heikentyneet, niin inflaatio tulee EKP:n mielestä alas liian hidasta tahtia ja sen takia korkoja piti vielä nostaa.

Koronnousua ei von Gerichin mukaan tulisi ylidramatisoida. Hän näkee korkopäätöksen kuitenkin muistutuksena velallisille siitä, ettei korkotason kannata ajatella jäävän lyhytaikaiseksi piikiksi, vaan korkeampia korkoja pitää pystyä maksamaan vähän pidemmän aikaa.

Toisaalta EKP:n päätös on myös jonkinlainen helpotus: korkohuippu alkaa olla käsillä ja noin neljän prosentin korot näyttävät jäävän huipuksi, von Gerich sanoo.

-  Se pienentää jo osaltaan epävarmuutta, vaikka nopeaa koronlaskua ei tulisikaan.

OP-RYHMÄN seniorimarkkinaekonomistin Jari Hännikäisen mukaan korkopäätös kertoo siitä, että EKP on tällä hetkellä enemmän huolissaan euroalueen liian kovasta inflaatiosta kuin talouskuvan heikkenemisestä.

-  Arvioimme EKP:n pitävän korot pidemmän aikaa korkealla sitkeiden hintapaineiden nitistämiseksi. Ennakoimme talletuskoron pysyvän nykytasolla aina ensi vuoden kesän yli, joten nopeaa helpotusta korkotasoihin ei ole luvassa. Näemme euribor-korkojen olevan lähellä huipputasojaan ja ennakoimme korkojen kääntyvän vähitellen loivaan laskuun. Ennustamme asuntovelallisille keskeisen 12 kuukauden euriborin laskevan seuraavan vuoden aikana 3,6 prosenttiin nykyisistä yli 4 prosentin lukemista, hän sanoo tiedotteessa.

Suomen Yrittäjien pääekonomisti Juhana Brotherus sanoo tiedotteessa, että Suomen inflaatiokehitys on merkittävästi koko euroalueen lukuja vähäisempää, ja Suomen talous kaipaa koronnoston sijaan jopa korkojen laskua.

Brotherus arvioi, että korkojen nousu näkyy euriboreissa vain vähäisesti, ellei EKP anna odotettua tiukempaa viestiä jatkosta.

-  Asuntolainojen korkohuippu kääntyykin loppuvuonna laskuun.

Simu Perälä / STT