– Maakunta-sote kaatui. Emme todista katastrofia. Suomen sote-järjestelmä on kansainvälisesti vertaillen kustannustehokas. Nyt meidän on korjattava ongelmia siellä, missä niitä on, Lepomäki sanoo.

Lepomäen mielestä tulevan hallituksen on syytä keskittyä yksittäisiin lakimuutoksiin ja sallia soten sekä siihen liittyvän hallinnon kehittyä kaupungeista, alueista ja ennen kaikkea ihmisistä käsin.

– Tulevan hallituksen ei kannata yrittää uutta järkälemäistä sote-uudistusta. Nyt on edettävä alhaalta ylös eikä toisinpäin, Lepomäki toteaa.

Lepomäen mukaan alueilla on oltava sisäisen budjettirajoitteensa puitteissa nykyistä suurempi kannustin panostaa ennaltaehkäisyyn ja perustason palveluihin, jotta ihmiset saavat oikea-aikaista hoitoa ja erikoissairaanhoidon kuormalta vältytään.

Helsingin Sanomien keräämien tietojen mukaan lähes kaikille puolueille käy palvelusetelien ja henkilökohtaisen budjetin tuominen lainsäädäntöön. Tulevalla kaudella voitaisiin Lepomäen mukaan edetä säätämällä palvelusetelilaki.

Lepomäen mukaan kuopatun maakunta-soten säästöpotentiaali oli virkamiesten kaavailuissa tulossa ainoastaan tietojärjestelmistä. Tuo säästöpotentiaali on Lepomäen mukaan saatavissa yhtä lailla nykylainsäädännön puitteissa.

– Parannetaan kansallista ”runkoverkkoa” kuten Kanta-palvelua ja sen rajapintoja. Luodaan kansallinen sosiaali- ja terveystietopohja tietojohtamista varten. Manner-Suomen sairaanhoitopiirit, soteyhtymät ja muutama suurempi kaupunki ovat jo muutaman vuoden ajan kehittäneet kansallista tietojärjestelmäekosysteemiä sotelle. Työ jatkuu, Lepomäki toteaa.

Lepomäen mukaan käynnissä oleva teknologinen murros lupaa helpotusta julkisiin hoiva- ja terveysmenoihin jo 2020-luvulla.

– Jonain päivänä emme puhu enää alueiden järjestämisvastuusta, vaan mahdollistamme jokaiselle oman henkilökohtaisen sote-järjestäjän – riippumatta lompakon paksuudesta. Tekoäly mahdollistaa yksilölliset ja ennen kaikkea ennakoivat hoitosuunnitelmat, Lepomäki sanoo.