Ratkaisuja sosiaali- ja terveydenhuollon pulmiin ovat laatineet Suomen yrittäjät, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Keskuskauppakamari, Hyvinvointiala Hali, Lääkäripalveluyritykset, Näkeminen ja silmäterveys Näe sekä Suomen Kuntoutusyrittäjät.

– Tulevilla aluevaltuutetuilla on merkittävä rooli järjestelmämme kehittämisessä ja kansalaisten luottamuksen palauttamisessa sosiaali- ja terveydenhuoltoon, järjestöt toteavat tiedotteessa.

Järjestöjen mielestä tärkeitä kehityskohtia palvelujen saatavuuden ja kustannustenhallinnan parantamiseksi ovat ennakoitava ja pitkäjänteinen yhteistyö eri palveluntuottajien kanssa, kustannusten läpinäkyvyys ja palveluntuottajien vertailu sekä uusien ratkaisujen rohkea hyödyntäminen.

Ratkaisuksi järjestöt esittävät, että hyvinvointialue ottaa yritykset ja järjestöt kumppaneiksi sote-palvelujen tuottamisessa ja hyödyntää niiden palveluja.

– Hyvinvointialueiden tärkein tehtävä on varmistaa, että jokainen saa tarvitsemansa hoidon ja hoivan ajallaan – ei tuottaa palveluja itse kaikissa tilanteissa.

– Hyvinvointialueen pitää joka tilanteessa huomioida ihmisten yksilölliset tarpeet, vertailla palveluntuottajia ja valita niistä paras, joka voi olla hyvinvointialue itse, yritys tai järjestö.

TOINEN järjestöjen esiin nostama haaste on, että hyvinvointilalueet eivät tunne itse tuottamiensa palvelujen, esimerkiksi omien hoivakotien tai terveysasemien, todellisia kustannuksia.

Ratkaisu järjestöjen mukaan on, että hyvinvointialueet selvittävät omat kustannuksensa vertailukelpoisesti.

– Kun omat kustannukset ovat selvillä, voidaan tehdä fiksuja hankintoja ja vertailla palveluntuottajia kustannusten ja laadun perusteella. Viisailla hankinnoilla voidaan tuottaa alueen asukkaille enemmän palveluja samalla rahalla, järjestöt katsovat.

KOLMAS haaste on innovaatioiden usein hidas käyttöönotto hyvinvointialueilla. Järjestöt nostavat esiin, että vaikka yritykset ja järjestöt ovat kehittäneet toimivia ratkaisuja, niiden hyödyntämistä vaikeuttavat byrokratia, epävarmuus ja tiukat sääntelyvaatimukset. Tämä estää järjestöjen mukaan alueiden kehittymistä ja kasvua.

Ratkaisuksi järjestöt esittävät, että hyvinvointialue hyödyntää hoiva- ja terveysteknologiaa sekä muita yritysten ja järjestöjen innovaatioita ja tekee niiden kanssa ennustettavaa, pitkäjänteistä yhteistyötä ja kilpailuttaa reilulla tavalla.

– Hankinnoissa ei aseteta lakia tiukempia vaatimuksia ilman perusteita. Hyvinvointialue huolehtii, että myös pienten palveluntuottajien on mahdollista osallistua palvelujen tuottamiseen. Monipuolinen sote-yritysten kenttä tuo ihmisille valinnan mahdollisuuksia sekä alueille kasvua, työpaikkoja ja elinvoimaa, järjestöt toteavat.