Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Mielipiteet

2.6.2022 17:30 ・ Päivitetty: 3.6.2022 05:55

Elinkeinoelämän keskusliitolla vanha suola janottaa

Työmarkkinapoliittinen tilanne on jälleen oudossa tilanteessa. Julkisen sektorin palkkaneuvottelut ovat kesken eikä sopimusta tahdo syntyä moninaisista syistä johtuen.

Petri Partanen

Ay-aktiivi, Kokkola

Eilisessä A-studiossa (01.06.2022) Elinkeinoelämän keskusliiton johtava ekonomisti Penna Urrila esitti, että valtio voisi purkaa työmarkkinasolmun laskemalla verotusta. Siis kyllä, tämä samainen Elinkeinoelämän keskusliitto, joka jyrkästi kieltäytyy sopimasta enää jatkossa tulopoliittisia kokonaisratkaisuja kolmikantaisella periaatteella.

Tupoilla eli kolmikantaisilla tulopoliittisilla ratkaisuilla on Suomessa pitkät perinteet. Näiden kautta palkansaajia edustavat järjestöt ovat aikanaan voineet luopua osasta palkankorotusvaatimuksistaan, jos he ovat saaneet vastineeksi esimerkiksi lakisääteisesti pidempiä vanhempainvapaita, tai alempia tuloveroja. Näiden tupojen sopimista EK vastustaa nykyisin niin kovasti, että se muutti vuonna 2016 oman yhdistyksensä säännötkin sen mukaisesti.

Kuitenkin jatkuvalla syötöllä, jokaisessa tämän vuoden 2016 jälkeisessä liittokohtaisten neuvottelukierroksien alussa on EK kuitenkin vaatinut eräänlaista ”yleistä linjaa”. Tämmöistä yleistä linjaa ei kuitenkaan ole missään sovittu. Kysyttäessä vastaus on, ”että Ruotsissakin on sellainen”. No voin minäkin sanoa, että Ruotsissa työelämän lainsäädäntö suosii enemmän työntekijää kuin Suomessa, ja kenties juuri siksikin työnantajapuoli yleisesti on Ruotsissa huomattavasti ratkaisukeskeisempi Suomeen verrattuna.

EK:n vuoden 2016 päätöksen jälkeen tupoja on kuitenkin tehty. Yksi tämmöisistä oli mm. kilpailukykysopimus, eli kiky. Tosin, se ”sovittiin” siten, että hallitus oli kolmikannassa täysin työnantajan puolella. Ja tämän lisäksi vuoden 2016 jälkeen työnantajapuoli yhdessä on koordinoinut linjauksiaan vahvasti kaikissa tämän jälkeisissä ”liittokohtaisissa” palkankorotusneuvotteluissa.

Todellista liittokohtaista kierrosta emme siis ole vuoden 2016 jälkeen tosiasiallisesti edes nähneetkään. Vain outoja työnantajapuolen puolikeskitettyjä ratkaisuja. Jos valtio puuttuu liittokierrokseen esimerkiksi antamalla veronalennuksia, niin sen jälkeen meno ei poikkea enää paljoakaan entisistä tupo-neuvotteluista. Ja näitä rehellisiä tupo-neuvotteluita tämä aika ja maailmantilanne vaatisikin.

Pyydänkin työnantajapuolta olemaan itselleen rehellinen. EK:n tulisi edes hiljaa itselleen myöntää peilin ääressä, että nykymalli ei toimi ja se pitää sisällään suuria riskejä. Yksi suurimmista riskeistä on kaiken ennustettavuuden vaikeutuminen. Isänmaan etu vaatisi nyt rohkeutta ja yhteishenkeä, kun Suomi kohtaa muitakin uhkia ulkopuolelta, kuin vain taloudellisia uhkia. Nyt tarvitsemme vakautta ja ennustettavuutta, jota juuri perinteinen kolmikanta voisi antaa.

 

Kirjoittaja on ay-aktiivi ja kuntapäättäjä Kokkolasta.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

Demokraatti.fi

Tilaa Demokraatti

Demokraatti on politiikkaan, työelämään ja kulttuuriin erikoistunut aikakauslehti, joka on perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895.

Kaikki ei ole sitä miltä näyttää.

Tilaa demokraatti →
2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE
KIRJAUDU