Kotimaa
27.12.2024 13:41 ・ Päivitetty: 27.12.2024 13:41
Elisa ja Cinia: Itämeren katkotut kaapelit ovat luultavasti kokonaan poikki – korjaus vie aikaa
Itämerellä jouluna katkottujen tietoliikennekaapeleiden korjausaikataulu on vielä epäselvä. Hyvissäkin sääoloissa työt voivat kestää viikkoja.
- Me pyrimme tekemään korjauksen mahdollisimman pian. Korjausalus lähtee Suomesta, Elisan turvallisuusjohtaja Jaakko Wallenius kertoo STT:lle.
Valtionyhtiö Cinian verkkoliiketoiminnasta vastaava liiketoimintajohtaja Hannu Muikku sanoo STT:lle, että Cinian kaapelin korjausalus on hälytetty matkaan. Hänen mukaansa alus on siirtynyt Ranskan Calais’ta Dunkerquen kaupunkiin, jossa sitä lastataan parhaillaan korjauksessa tarvittavilla varaosilla.
- Kun korjauslaivan lastaus on saatu tehtyä, se lähtee sieltä liikenteeseen. Tarkkaa aikataulua ei ole vielä tiedossa, mutta valmistelutyöt ovat käynnissä. Myös sääolosuhteet voivat vaikuttaa.
Cinian mukaan tavoitteena on, että kaapeli olisi korjattu viimeistään tammikuun puoleen väliin mennessä.
Suomen ja Viron välillä kulkevan sähkönsiirtokaapelin lisäksi myös neljässä tietoliikennekaapelissa ilmeni joulunpyhinä vikaa. Vaurioita havaittiin Elisan kahdessa Suomen ja Viron välisessä merikaapelissa Suomenlahdella, Cinian Suomen ja Saksan välisessä C-Lion1-merikaapelissa sekä kiinalaisen Citic Telecomin merikaapelissa Helsingin ja Tallinnan välillä.
Cinian kaapeli on sama, jossa havaittiin häiriö marraskuussa.
Lisää aiheesta
STT yritti tavoittaa myös Citic Telecomia kommentoimaan asiaa, mutta ei saanut vastausta.
Viranomaiset epäilevät Estlink 2 -kaapelin vaurioittamisesta Cookinsaarten lipun alla seilaavaa Eagle S -öljytankkeria.
ELISA JA CINIA eivät kertomansa mukaan tiedä, kuinka pahasti niiden kaapelit ovat vaurioituneet. Teknisten mittausten perusteella molemmat kuitenkin arvioivat, että kaapelit ovat katkenneet.
Traficomin mukaan tietoliikennekaapelien yhteydet ”ovat poikki”.
- Poliisi vastaa rikoksen tutkimisesta ja voi kommentoida sitä, että millä tavalla yhteydet ovat poikki, Kyberturvallisuuskeskuksen päällikkö Janne Allonen sanoo STT:lle.
”Voidaan olettaa, että ne ovat katkenneet tai sitten ne ovat pahasti vaurioituneet”
Elisan mukaan tällä hetkellä tiedossa on, ettei optinen signaali kulje kaapelin läpi.
- Tästä voidaan olettaa, että ne ovat katkenneet tai sitten ne ovat pahasti vaurioituneet, kertoo Wallenius.
Cinian tekemien teknisten mittausten perusteella tämän hetken arvio on niin ikään se, että kaapeli on kokonaan poikki.
- Kaikki kahdeksan kuituparia, jotka kaapelissa kulkevat, näyttäisivät olevan poikki, Muikku sanoo.
TRAFICOM sai Allosen mukaan ensitiedon sähkökaapelien katkeamisesta noin kello kaksi iltapäivällä. Tietoliikennekaapelien yhteyksien katkeamisesta Traficom kuuli noin kello seitsemän illalla.
Cinia tiedotti tapaninpäivänä, että sen Suomen ja Saksan välisessä C-Lion1-merikaapelissa havaittiin häiriö joulupäivän iltana kello 18.44.
Elisa ei sen sijaan tarkentanut kellonaikaa, jolloin sen kaapeleiden häiriö havaittiin.
Traficomilta ei osattu kertoa, miksi tietoliikennekaapelien yhteyksien katkeamisesta tiedotettiin vasta tapaninpäivänä, vaikka asia oli tiedossa jo joulupäivän iltana.
- Kun ensitieto tapahtuneesta saatiin, ryhdyttiin tilannekuvaa selvittämään yhdessä useiden toimijoiden kanssa. Aina näistä pyritään tiedottamaan. Meillä on tietyt asiakaskunnat, kuten valtion johto, jotka pyritään pitämään koko ajan ajan tasalla, Allonen sanoo.
MERIKAAPELIEN sijainnit ovat Traficomin mukaan ”jossain määrin julkista tietoa”. Syynä on se, että merenkävijät tietäisivät välttää esimerkiksi ankkuroimista kaapelien kohdalla.
Esimerkiksi Submarinecablemap.com-sivustolla listataan merenalaisten datayhteyksien paikkoja.
- Itämerellähän kulkee useita kaapeleita, niin sähkö- kuin datakaapeleita. Siellä on useita kaapeleita lähekkäin..
Elisan mukaan sen nyt vahingoittuneet kaapelit sijaitsevat Estlink 2:n länsipuolella.
- Emme ole antaneet julkisuuteen tarkempia tietoja, Wallenius sanoo.
Cinia taas kertoo tiedotteessaan, että kaapelikatkos on paikallistettu Suomenlahdelle Porkkalanniemen kaakkoispuolelle, noin 60 kilometrin päähän Helsingistä. Kaapeli kulkee Helsingin ja Saksan Rostockin välillä ja on pituudeltaan noin 1 200 kilometriä.
Katkeamispaikka on Muikun mukaan Fingridin EstLink 2 -sähkönsiirtokaapelin länsipuolella.
NYKYISIN uudet merikaapelit pyritään Allosen mukaan hautaamaan merenpohjaan noin kahden metrin syvyyteen.
- Jos merenpohja on sellainen, ettei sinne voi kaivaa, kaapelit pystytään suojaamaan koteloinnilla. Jos sekään ei ole vaihtoehto, kaapelin päällinen pystytään suojaamaan hiekkasäkeillä.
”Jos laivalla ankkuri pohjassa ajat yli, kyllä poikki menee varmasti”
Tahallisesti ankkurilla tehtyjä vaurioita ei pystytä Allosen mukaan tällaisella perinteisillä fyysisillä keinoilla kuitenkaan estämään.
- Sellaista voimaa ja massaa kohtaan on vaikea suojautua. Jos laivalla ankkuri pohjassa ajat yli, kyllä poikki menee varmasti, hän sanoo.
Walleniuksen mukaan Elisan kaapelit ovat runsaat kaksi senttiä halkaisijaltaan. Kaapelissa on muovikuori, jonka alla on teräsvaijereita vahvistuksena sekä muita eristyskerroksia. Kaapelin sisällä on ohut putki, jonka sisällä on itse kuituja.
Cinian kaapelissa on kaksinkertainen terässuojaus, jonka tarkoitus on suojata kaapelin ytimessä kulkevia valokuituja.
Muikun mukaan Cinialla ei ole tiedossa helposti toteutettavia keinoja, joilla kaapelia voitaisiin suojata ankkurihyökkäyksiltä niissä kohdissa, joissa kaapelia ei voida aurata merenpohjaan.
- Ei ole oikein muita taloudellisesti järkeviä keinoja. Tietenkin on erilaisia meriliikenteen valvontaan liittyviä keinoja, mutta ne ovat enemmän viranomaisasioita.
WALLENIUKSEN mukaan merikaapeleihin liittyviä vahinkoja sattuu maailmalla 100-200 vuodessa. Yksi yleisimmistä vahingon aiheuttajista on laivan ankkurointi. Poikkeuksellista on, että vaurioita on tullut ilmi useita samalla alueella, Wallenius toteaa.
Walleniuksen mukaan Suomelle kansainväliset verkkoyhteydet ovat todella merkittäviä.
- Sen takia Elisakin on rakentanut monesta yhteydestä koostuvan verkon. Jos jossain on häiriötilanne, niin se automaattisesti reitittää tietoliikennettä muita yhteyksiä kautta.
Walleniuksen mukaan on vaihtoehtoisten yhteyksien ansiota, ettei jouluna sattuneella häiriöllä ole ollut palveluvaikutuksia Suomessa eikä Virossa.
- Me olemme mitoittaneet verkon siten, ettei siellä synny ruuhkaa.
Teksti: STT / Frida Ahonen
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.