Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n uusimman ilmastoraportin mukaan joillain alueilla ilmastonmuutokseen sopeutuminen on haastavaa jo nyt.

Uusimman raportin juuri julkaistu toinen osa keskittyy ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ja niihin sopeutumiseen.

Raportin mukaan päästöjen vähennyksen lisäksi tarvitaan sopeutumistoimia, joilla voidaan ehkäistä ilmastonmuutoksen aiheuttamia vahinkoja. Tällä hetkellä toteutuneet sopeutumistoimet jäävät yhä kauemmaksi niistä toimista, joita tarvittaisiin kasvavien riskien torjumiseksi. Erityisen iso tämä aukko on alhaisen tulotason maissa.

-  Meidän yhteisöllinen ja yksilöllinen sopeutuminen voi olla tehokas selviytymisstrategia, mutta sillä on rajansa, miten paljon me ja muut lajit pystymme sopeutumaan, Lee sanoi raportin julkistamistilaisuudessa.

Tiettyjen lämpötilojen jälkeen ilmastonmuutokseen sopeutuminen ei ole kaikille lajeille enää mahdollista.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Karin (vihr.) mukaan ilmastoraportin viesti on selkeä.

-  Mitä pidemmälle hillintä- ja sopeutumistoimia lykätään, sen kalliimmaksi toimet tulevat niin inhimillisesti, luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta kuin taloudellisestikin tarkasteltuna, Kari sanoo maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön yhteisessä tiedotteessa.

Raportin mukaan ilmastonmuutos vaikuttaa miljardien ihmisten elämään ympäri maailman, vaikka riskejä on yritetty vähentää. Eniten ilmastonmuutoksesta kärsivät sellaiset ihmiset ja ekosysteemit, joilla sietokykyä on vähiten. Erittäin haavoittuvissa olosuhteissa asuu tällä hetkellä yli kolme miljardia ihmistä.

Lämpöaallot, kuivuus ja tulvat ovat heikentäneet miljoonien ihmisten ruoka- ja vesiturvaa erityisesti Afrikassa, Aasiassa, Keski- ja Etelä-Amerikassa sekä pienillä saarilla.

Maailman ilmatieteen järjestö WMO:n johtaja Petteri Taalas sanoi raportin julkistamistilaisuudessa, että sääilmiöiden ja katastrofien aikainen havaitseminen on yksi tehokas varautumis- ja sopeutumistapa ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Hänen mukaansa sään ja ilmaston havainnointiverkostossa on merkittäviä aukkoja esimerkiksi Afrikassa ja saarivaltioissa.

Oikea-aikaiset ja tehokkaat varautumistoimet edellyttävät vahvaa tietopohjaa.

-  Muun muassa haavoittuvien maiden sää- ja ilmastopalveluita kehittämällä Suomi voi tukea niiden kykyä hallita ilmastoriskien haittoja ja tavoitella kestävää kehitystä, sanoo Suomen kansallisen IPCC-työryhmän puheenjohtajana toimiva Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Jussi Kaurola ministeriöiden tiedotteessa.

Mikäli maapallon keskilämpötila nousee yli kolme astetta esiteollisesta ajasta, sadannan määrä Suomen alueella voi kasvaa huomattavasti. Suomessa yhden päivän sadannan enimmäismäärän ennustettaisiin kasvavan monin paikoin yli kymmenyksellä. Tämä tarkoittaa entistä kovempia vesi- ja lumisateita.

IPCC:n mukaan tämänhetkinen lämpeneminen näkyy Euroopassa lämpöaaltojen ja kuivuuden yleistymisenä.

Monilla Euroopan alueilla yli 35 asteen äärimmäisten hellepäivien määrän vuodessa ennustetaan nousevan huomattavasti, mikäli lämpötila nousee kolmella asteella. Kuitenkin myös 1,5 asteen lämpötilanousun myötä näin kuumien päivien määrä voisi nousta huomattavasti Etelä-Euroopan lisäksi myös joillain alueilla Keski-Euroopassa.

Tällä hetkellä maapallon keskilämpötila on noussut 1,1 astetta esiteollisesta ajasta. Raportin mukaan tilapäinenkin 1,5 asteen lämpötilan ylittäminen johtaa vakaviin seurauksiin, joista osa on peruuttamattomia.

Sunnuntaina Venäjän delegaation johtaja pyysi IPCC:n kokouksessa anteeksi Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Delegaation johtaja Oleg Anisimov halusi pyytää hyökkäystä anteeksi kaikkien niiden venäläisten puolesta, jotka eivät pysty estämään konfliktia.

Aiemmin Ukrainan delegaation Svitlana Krakovska oli puhunut maansa ahdingosta ja sanonut, ettei Ukraina tule antautumaan. Hän oli myös pahoillaan, että IPCC:n raportin tulokset joutuvat kilpailemaan mediatilasta sodan kanssa.