Keskuskauppakamari ei hyväksynyt tenttiinsä sijaistavia varapuheenjohtajia.

Työperäisen maahanmuuton tarve todettiin keskustelussa ilmeiseksi, johtuen väestön ikääntymisestä ja työvoimapulasta.

– Me ei pärjätä. Meillä jää kohta vanhukset hoitamatta, telakalla laivat rakentamatta ja konepajalla työt tekemättä. Me tarvitsemme työntekijöitä, Orpo paalutti.

Keskuskauppakamari oli nostanut eduskuntavaalitavoitteekseen ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnan poistamisen. Saatavuusharkinta koskee ihmisiä, jotka tulevat Suomeen työntekijän oleskeluluvalla EU- ja Eta-alueiden ulkopuolisista maista. Orpo ja Saarikko olivat käsiäänestyksessä samaa mieltä kuin järjestäjä. Purra ja Andersson vastustivat saatavuusharkinnan poistoa.

Andersson huomautti, ettei saatavuusharkintaa nykyäänkään sovelleta aloilla, joilla on kova työvoimapula.

– Jos ongelma (työvoimapula) yleistyy, me luovumme pikku hiljaa saatavuusharkinnasta yhä useammalla alalla ihan näillä alueellisillakin päätöksillä.

Hän totesi olevansa huolissaan pimeästä työvoimasta ja työmarkkinoiden pelisäännöistä, kuten siitä, ettei työehtosopimusten mukaisten palkkojen laiminlyönnistä anneta Suomessa riittäviä rangaistuksia.

– En lähtisi lakkauttamaan yhtä sellaista tapaa, jolla työehdot tarkistetaan työnantajalta sen oleskeluluvan yhteydessä.

SAATAVUUSHARKINNAN poistamista vaativien pitäisi Anderssonin mukaan kyetä esittämään muita ratkaisuja, joilla estetään työntekijöiden hyväksikäyttö.

Myös Purra sanoi, että saatavuusharkinta on Uudellamaalla käytännössä miltei purettu.

– Siitä huolimatta täällä on kuulemma työvoimapula esimerkiksi siivousalalla. Kuinka paljon niitä EU:n ulkopuolisia siivoojia tähän maahan tarvitaan, että sitä työvoimapulaa ei enää ole?

Kun Purralta kysyttiin työperäisen maahanmuuton tarpeesta, hän totesi, ettei ole asiasta täysin eri mieltä. Perussuomalaiset ei Purran mukaan vastusta sellaista muualta Suomeen tulevaa työvoimaa, joka tulee palkallaan toimeen.

– Mutta sen sijaan sosiaaliturvaan nojaavaa, erityisesti matalapalkka-aloille suuntautuvaa maahanmuuttoa me emme voi kannattaa. Ruotsissa, joka on muuten ainoa maa, joka on saatavuusharkinnasta luopunut, siitä on seurannut huonoja asioita. Tällä hetkellä oikeistohallitus, siis myös elinkeinoelämä melko vahvasti, on peruuttamassa tästä. Sääntelyä ollaan lisäämässä.

Andersson huomautti Ruotsin olevan demografisesti niin erilainen yhteiskunta, ettei vertailu Suomeen toimi.

Työvoimapulaa Purra ratkoisi ensisijaisesti työnteon kannusteita kuten palkkausta parantamalla ja nostamalla ammatillisen koulutuksen ja duunarialojen arvostusta. Purra sanoi, ettei matalapalkka-aloja koskeva työperäinen maahanmuutto vahvista julkista taloutta. Hän myös huomautti valtiovarainministeriön (VM) todenneen saman torstaina julkaistun virkamiesarvionsa taustamuistioissa.

“Työperäisen maahanmuuton suurempi määrällinen lisääminen todennäköisesti edellyttäisi astetta vähemmän valikoivaa työperäisen maahanmuuton järjestelmää, ja siten maahantulon helpottamista muiden kuin korkeimman osaamisen töihin tulevien osalta. Suuremman määrän kääntöpuolena voi olla matalampi odotettu keskimääräinen julkisen talouden hyöty, sillä alemman osaamis- ja palkkatason töihin tulevien voidaan keskimäärin odottaa maksavan vähemmän veroja kuin korkeamman osaamis- ja palkkatason töihin tulevien.” VM:n muistiossa sanotaan.

ORPO, Saarikko ja Andersson tunnustivat Purraa selkeämmin työperäisen maahanmuuton tarpeen.

– Suomeen tarvitaan moninkertainen määrä osaamisperusteista maahanmuuttoa. Sen edistäminen kaikin keinoin on nopeimmin tehtäviä asioita (työvoimapulan ratkaisemiseksi) ja siitä seuraavan hallituksen on otettava kiinni, Orpo sanoi.

– On fakta, että muualta tänne tulevaa työvoimaa tarvitaan. Suomi lienee Japanin jälkeen niitä maita, joissa on nopeiten vanheneva väestö. On äärimmäisen tärkeätä, että tämä on maa, johon ihmiset haluavat muuttaa, että tämä on vastaanottavainen maa niille osaajille, jotka tulevat tänne muualta, Andersson jatkoi.

Saarikko sanoi haluavansa selkiyttää maahanmuuttoviraston (Migri) roolia. Sama virasto, jonka tehtävä on säädellä maahantuloa ei hänen mukaansa voi samaan aikaan houkutella työntekijöitä.

– Kotoutuminen, maahantulon luvitus, koko se byrokratia, työvoiman hakemisen tuki yrityksille ja julkiselle sektorille, tähän Suomi tarvitsee kokonaan uuden viranomaisen, joka vähentää byrokratiaa.

SAARIKKO epäili perussuomalaisten vastustuksen johtuvan asenneongelmista.

– Se vaan on Riikka niin, että vaikka teillä olisi puolueena aika periaatteellisesti jotakin muualta tulevia ihmisiä vastaan, niin totean sen, että tätä ongelmaa te ette pääse pakoon. Tämän maan kasvun suurin pullonkaula on työvoiman tarve. Me tarvitsemme suomalaiset töihin, työllisyysastetta ylös, mutta se ei yksin riitä.

– Siinä vaiheessa, kun esitetään, että me vastustamme saatavuusharkintaa siksi, että meillä on jotakin muualta tulevia ihmisiä vastaan, niin silloin on argumentit lopussa, Purra vastasi.

Orpo peräsi saatavuusharkinnan poistamisen kanssa yhtäaikaisia sääntelymuutoksia, joilla muualta tulevien työntekijöiden oikeudet voidaan turvata. Kontrolli olisi kuitenkin jälkikäteistä.

– Luottaisin yrittäjiin, elinkeinoelämään, työnantajiin. Te tiedätte keitä te tarvitsette. Antaa teidän hakea ne työntekijät. Huolehtia heistä, kotouttaa heitä. Ei etukäteisvalvontaa vaan sen jälkeen viraomaisvalvonta.

Li Andersson muistutti, ettei vasemmistoliitto ole saanut tukea ajatukselleen alipalkkauksen kriminalisoinnista. Toteutus vaatisi minimipalkan kirjaamista lakiin. Toiseksi vaihtoehdoksi hän nosti Orponkin mainitsemat rangaistukset eli hallinnollisten sanktioiden koventamisen tes-järjestelmässä.

– Sitäkään ei ole saatu edes tässä hallituskokoonpanossa eteenpäin, joten jos tässä löydän Petterin kanssa yhteistä linjaa, niin olen erittäin iloinen. Järjestelmän uskottavuus vaatii sitä, että tulee seuraamuksia niille, jotka eivät pelaa reilusti.

Saarikko huomautti, että kokonaisuudesta olisi ollut hallituksessa helpompi sopia, jos olisi samalla sovittu saatavuusharkinnan poistosta.