Politiikka
30.8.2022 07:45 ・ Päivitetty: 30.8.2022 07:46
Energiateollisuus alentaisi sähkön arvonlisäveroa – ”kohdistuisi paremmin niille, jotka ovat joutuneet tekemään sopimuksia korkeilla hinnoilla”
Sähkön pörssihinta on jatkanut reipasta kallistumistaan. Elokuun tukkuhinta on ollut noin 25 senttiä kilowattitunnilta, mutta ensi talvella hinnan odotetaan nousevan jopa 50-60 senttiin.
Syyt hinnannousulle liittyvät Venäjän toiminnasta johtuvaan fossiilisen energian kallistumiseen. Erittäin kallis maakaasu nostaa kaasulla tuotettavan sähkön hintaa Euroopassa. Kun kaasua on korvattu sähkötuotannossa hiilellä, myös hiilen hinta on ampaissut ylös.
– Ensin nousivat kaasun hinnat, sitten hiilen hinnat ja tätä kautta hintataso on hyvin korkea, toimitusjohtaja Jukka Leskelä summasi Energiateollisuus ry:n tiistain tiedotustilaisuudessa.
Energiateollisuus esitti huomenna budjettiriiheen kokoontuvalle hallitukselle tukun toiveita edessä olevaan sähkökriisiin vastaamiseksi. Sähköstä on tulossa monien etukäteisarvioiden valossa eräs riihen ykköskysymyksistä. Kun nopeita keinoja tarjontaan vaikuttamiseksi ei ole, on hillittävä kysyntää.
Leskelän mukaan Energiateollisuuden päähuolenaiheena on kuluttajien kyky selvitä talven sähkölaskuista. Lääkkeeksi tarjotaan säästökampanjoita, mutta valtion olisi Leskelän mukaan järkevää tulla hinnoissa myös vastaan. Sähköveron alentamisen sijaan Energiateollisuus laskisi sähkön arvonlisäveroa.
– ALV-ale kohdistuisi paremmin niille, jotka ovat joutuneet tekemään sopimuksia korkeilla hinnoilla.
YRITYKSIÄ ARVONLISÄVERON alentaminen ei auttaisi, mutta varsinkin teollisuuden odotetaan silti osallistuvan sähkönsäästötalkoisiin. Leskelän mukaan Energiateollisuus katsoisi teollisuuden jouston olevan 1000-1500 megawatin luokkaa talvella, kun sähkökulutus nousee huippulukemiin. Säästötalkoot koskevat myös palveluita ja muita sektoreita.
Leskelän mukaan Belgiassa on jo kokeiltu ALV-alennuksia, jotka ovat myös näkyneet sähkön hinnassa.
– Veroale menee heti sopimuksiin. Yhtiöt eivät voi nostaa verotonta hintaa olemassa olevissa sopimuksissa.
Teoriassa on mahdollista, että yhtiöt siirtäisivät veroalennuksia katteisiinsa uusissa sopimuksissa. Leskelän mukaan jo tehdyt isot hinnankorotukset saattaisivat suojata tältä.
Kuluttajat käyttävät Suomen sähköstä noin neljäsosan. Suuri osa tästä kuluu kotitalouksien lämmitykseen. Leskelän mukaan säästötalkoista puhuminen ei tarkoita vastuun siirtämistä pelkästään kotitalouksille.
SUOMEN SUHTAUTUMINEN sähkön tukkumarkkinoiden hintakattoon lienee esillä riihessä, mutta mahdolliset päätökset on tehtävä EU-tasolla. Jos Suomi omavaltaisesti säätäisi hintakaton, saattaisi se vaarantaa sähkönsaantinsa markkinoilla.
– Sähkö ei ohjautuisi Suomeen, jos hinta olisi alempi kuin naapureilla.
Sähköntuottajien voittoja leikkaava Windfall-vero ei saa Energiateollisuudesta suosiota. Verolla ei olisi suoraa vaikutusta hintoihin, mutta se saattaisi muuttaa johdannaismarkkinoiden vakuuksien kanssa vaikeuksissa olevien sähköntuottajien tilanteen entistäkin tukalammaksi. Leskelän mukaan kaupunkien energiayhtiöiden vakuusmaksut, joilla varaudutaan toimitushäiriöihin, ovat pahimmillaan pompanneet 10 miljoonasta jopa 200 miljoonaan sähkön johdannaismarkkinoilla.
Leskelän mukaan osa yrityksistä pyrkii vakuusmaksujen vuoksi siirtymään kahdenvälisiin sopimuksiin.
– Monille yhtiöille on vaikea löytää likvidiä rahoitusta. Asiasta, joka suojaa johdannaismarkkinaa, on tullut itsestään uhka johdannaismarkkinalle.
Valmista keinoa yritysten tukemiseen Energiateollisuudella ei Leskelän mukaan ole.
– Joku väliaikaisratkaisu tarvitaan, ennen kuin saadaan sääntöjä muutettua elleivät hinnat lähde laskuun.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.