Energiateollisuus ry:n kestävän kasvun johtaja Jari Kostama ei lähde veikkailemaan pienydinvoimaloiden lukumääriä tulevaisuudessa, mutta uskoo, että pienydinvoima tulee yhdeksi kaukolämmön tuotantomuodoksi Suomessa 2030-luvulla.

Kostaman mukaan yksi pienydinvoimaloiden keskeinen kilpailuetu on sarjavalmisteisuus, mikä pudottaa niiden hintoja merkittävästi. Reaktorien sarjavalmisteisuus helpottaa osaltaan myös luvitusprosesseja, kun pienydinvoimalat eivät ole uniikkikappaleita kuten suuret sähköä tuottavat perinteiset ydinvoimalat ovat olleet.

Monessa kaupungissa nykyiset kaukolämpölaitokset tulevat käyttöikänsä päähän lähivuosikymmeninä, ja ne pitää joka tapauksessa uusia tai korvata.

Tällä hetkellä Steady Energyllä on kaukolämpö-ydinvoimahankkeita käynnissä Helsingin, Keravan ja Kuopion energiayhtiöiden kanssa, mutta Muranen uskoo yhteistyökumppanien määrän kasvavan jo lähiaikoina.

- Meillä on tällä hetkellä keskustelut jo sillä lailla pidemmällä, että uskomme, että tämän vuoden aikana ainakin yhden tai kahden energiayhtiön kanssa saadaan projektit käyntiin, Muranen kertoo.

Yhtiö kehittää matalassa lämpötilassa ja paineessa toimivaa pienydinreaktoria, joka tuottaa 50 megawattia lämpöenergiaa kaukolämpöverkkoon.

Pienydinvoimalaitoksen suunnitteluvaihe ei ole vielä valmis, mutta Muranen uskoo, että suunnittelutyö saadaan valmiiksi vuoden 2028 loppuun mennessä.

Voimalan rakentamiseen menee Murasen mukaan noin viisi vuotta, joten ensimmäiset kaukolämpöä tuottavat pienydinvoimalat voitaisiin nähdä Suomessa 2030-luvun alkupuolella.

Noin 50 henkeä työllistävän Steady Energyn henkilöstön lisäksi laitoksen suunnitteluun osallistuu Murasen mukaan parisataa henkilöä asiantuntijaorganisaatioissa eri puolilla maailmaa.

Helsingin Salmisaareen nousevan pilottilaitoksen peruskiven muurasi ilmasto- ja ympäristöministeri Sari Multala (kok.) helmikuussa.

Entiseen hiilivoimalaan rakennettavaan pilottilaitokseen ei tule vielä ydinreaktoria, vaan Helsingin kaukolämpöverkkoon päätyvä vesi kuumennetaan sähkövastuksella. Tällä kehitetään aikanaan atomivoimalla tapahtuvaan vedenkeittoon tarvittavaa teknologiaa.

PERINTEISET sähköä tuottavat suuret ydinvoimalat on rakennettu kilometrien turvaetäisyyden päähän asutuksesta.

Pienen reaktorikoon takia pienvoimalat voidaan tehdä kaupunkimaisemiinkin. Reaktorimoduulin koko on linja-auton luokkaa, ja maan alle rakennettava kokonainen lämpölaitos vastaa kooltaan suurin piirtein metroaseman laiturialuetta.

Pienuuden takia myös reaktorin turvallisuustoiminnot ovat helpommin hallittavissa, kun esimerkiksi reaktorin jäähdyttäminen on monin verroin yksinkertaisempaa kuin suuressa sähköä tuottavassa ydinvoimalassa. Polttoainetarve on kahdessa vuodessa ”kottikärryllisen” verran.

Samalla käytöstä poistuvat isot kaukolämpövoimalatilat voidaan vapauttaa muuhun käyttöön.

MURASEN mielestä pienydinvoimalle on kysyntää Suomen lisäksi luonnollisesti muuallakin, kun huomattava siivu Euroopan kaukolämmöstä tuotetaan edelleen fossiilisilla polttoaineilla.

- Jos kaasu- ja hiilikaukolämmön tuotanto Euroopassa korvattaisiin pienydinvoimalla, puhuttaisiin noin tuhannen Steady Energyn yksikön vuosituotannosta, Muranen sanoo.

Yhtiölle Suomen-laitosten valmistuminen olisi tärkeää, koska sitten sillä olisi mitä myydä kansainvälisestikin. Toistaiseksi yhtiöllä on toimintaa Puolassa ja Ruotsissa.

Steady Energiassa uskotaan, että vuonna 2050 Suomessa voisi olla 20-30 eri toimijoiden pienydinvoimalaa.

Energiateollisuuden Jari Kostama toppuuttelee ennusteita: kukaan ei tiedä, onko tämä se ainoa ja voittava teknologia Suomenkaan oloissa.

- Samaan aikaan muissakin energiantuotantomuodoissa tapahtuu teknologista kehitystä. Ja toisaalta kun ilmasto lämpenee, myös kaukolämmön tarve saattaa pienentyä, Kostama pohtii.

EU:N ASENNE ydinvoimaa kohti on kuitenkin muuttunut ratkaisevasti helpommaksi rakennuttajien kannalta.

EU-komissio julkisti aiemmin tässä kuussa strategian, jolla se pyrkii auttamaan EU-maita pienten modulaaristen ydinreaktorien kehittämisessä.

Komissionkin tavoitteena on, että ensimmäiset pienreaktorit otettaisiin käyttöön EU:ssa 2030-luvun alkupuoliskolla.

Komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin mukaan EU-komissio luo 200 miljoonan euron takausjärjestelmän innovatiivisiin ydinteknologioihin tehtävien yksityisten investointien tukemiseksi.

- Kyllähän se tuo uskottavuutta tähän, että EU ei enää kampita vaan saattaa jopa edistää ydinvoimaa, Jari Kostama sanoo.

Teksti: STT / Tuomas Savonen