Mainittujen tekijöiden lisäksi Suomen suotuisa talouskehitys ei ole näkynyt Tampereen taloudessa. Kun kansantalouden kasvun kaiken lisäksi odotetaan hidastuvan, Tampereen talouden tasapainottaminen on entistä välttämättömämpää.

Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi maanantaina Tampereen kaupungin ensi vuoden talousarvion. Budjettikirja sisältään tavallaan toisen osan Tampereen talouden tasapainottamisohjelmasta.

Talousarvion ja taloussuunnitelman mukaan kaupungin 70 miljoonan euron alijäämä on ensi vuonna reilusti puolitettu 30 miljoonaan euroon, ja kaupungin talous on tasapainossa vuonna 2020

Osa kaupunginvaltuutetuista on esittänyt kunnallisveron korottamista ensi vuodeksi. Veroprosentti on nyt 19,75. Ajankohta korotukseen ei Lylyn mielestä ole kuitenkaan nyt hyvä.

– Veroprosenttia ei esitetä nostettavaksi neljästä syystä. Haluamme katsoa, kasvavaako ensi vuoden kunnallisveron tuotto ennusteen mukaisesti. Toiseksi, on hyvä nähdä, miten talouden tasapainottamisohjelmien vaikutukset purevat. Kolmanneksi, maakunta- ja sote-uudistuksen toteutumisen sekä sen vaikutukset kuntataloudelle on syytä tietää. Ja neljänneksi, millaisia vaikutuksia kunnille Suomen uuden hallituksen hallitusohjelmalla on.

Työttömyyslukemat yhä liian korkeat

Lylyn mukaan erityisesti kaupungistuminen, talouskehitys, työllisyys ja mahdollisesti toteutuva maakunta- ja sote-uudistus haastavat kaupunkia ensi vuonna. Yhä useampi haluaa asua kaupungissa ja ensi vuonna 240 vuotta täyttävän Tampereen väkiluku ylittänee 239 000 rajan.

Tampereen suurin ikäluokka ovat 24-vuotiaat. Kaikkiaan tamperelaisista yli 35 prosenttia on 20–40-vuotiaita. Muualla Suomessa tämä ikäryhmä on keskimäärin 25 prosenttia väestöstä.

– Eli tässä meillä on iso potentiaali. Suuri haaste on pitää tämän ikäryhmän ihmiset Tampereella. Meidän pitää tehdä sellaista elinkeinopolitiikkaa, että heille löytyy opiskelujen jälkeen töitä. Lisäksi Tampereen pitää olla perheystävällinen, sujuva arjen kaupunki.

Tampereen työttömyysaste oli syyskuussa 10,3 prosenttia. Luku oli 3,4 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta aiemmin (13,7 prosenttia 2017).

– Työttömyyslukemat ovat kuitenkin yhä liian korkeat. Työllisyyden ja yritystoiminnan vahvistaminen ovat keskeisiä keinoja saavuttaa kaupungin talouden tasapaino. Niihin panostamme myös talousarviossamme. Työttömyyden vähentäminen on myös inhimillisesti äärimmäisen tärkeää. Työllisyyden kuntakokeilu on päättymässä tämän vuoden loppuun. Meidän on luotava nykylainsäädännön pohjalta uusi toimintamalli TE-toimiston ja muiden kuntien kanssa, Lyly sanoo.

Investoinnit nostavat lainamäärä

Väkimäärän kasvusta ja väestön ikääntymisestä johtuva palvelutarpeen kasvu näkyy muun muassa korkeana investointitasona. Esimerkiksi talonrakennuksen osalta perusparannus- ja uudisrakennushankkeissa, kaupunki-infran kunnossapidossa sekä uusien alueiden rakentamisessa. Kaupunkikonsernin investoinnit ovat yli 400 miljoonaa euroa, josta peruskaupungin osuus on noin puolet.

Kaupungin lainamäärä on heikon omarahoitusosuuden ja mittavien investointien johdosta tällä hetkellä voimakkaassa kasvussa. Lainamäärä yltää noin 800 miljoonaan euroon vuoden 2019 lopussa ja rikkoo 1 000 miljoonan euron rajan taloussuunnitelmavuotena 2022. Asukaskohtainen lainamäärä on tänä vuonna 3040 euroa ja ensi vuonna 3336 euroa. Mikäli korkotaso vuonna 2022 olisi edelleen nykyisellä tasolla, kaupunki maksaisi korkoa noin 16 miljoonaa euroa senhetkisestä lainatasosta.

– Tulevien vuosien tavoitteena on supistaa olennaisesti vuosikatteen ja nettoinvestointien välistä eroa sekä alentaa kovaa velkaantumistahtia. Se on myös talouden tasapainottamisen rinnalla erittäin tärkeä tavoite, Lyly sanoo.

Paljon uutta ja hyvää

Taloudellisesti tiukoista ajoista huolimatta ensi vuoden talousarvio lupaa kaupunkilaisille niin uutta kuin hyvääkin.

– Emme kasvata varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ryhmäkokoja. Päiväkoti ja kouluverkkoa korjataan tai rakennetaan yhteensä kolmessatoista kiinteistökohteessa. Haluamme olla perheystävällinen kaupunki.

– Lisäksi kohennamme ikäihmisten palveluja lisäämällä henkilöstöä ja esimerkiksi avaamalla tehostetun palveluasumisen 75 henkilön yksikön Satamakadulle. Laitamme lisää rahaa myös ennaltaehkäisevään huumetyöhön ja köyhyysohjelmaan, Lyly jatkaa.

Pirkanmaan muiden kuntien kanssa Tampere hakee kulttuuripääkaupungiksi. Milavidan ja Haiharan kartanon sekä Nekalan kirjaston jatko turvataan. Kaupin ja Tammelan jalkapallostadionin kehittäminen lähtee liikkeelle. Kaupissa on jatkossa paremmat olosuhteet hiihtäjille, pesä- ja jalkapalloilijoille. Sorsapuistoon rakennetaan tekojää, mikä parantaa muun muassa koulu- ja perheliikunnan olosuhteita.

– Epävarmuuksien keskelläkin kaupungin tekemisessä näkyy kokeilukulttuuri. Aloittamamme digiohjelma on ensisijaisesti toiminnan muutosohjelma. Vuonna 2019 ohjelman painopiste siirtyy ketteristä kokeiluista arjen rutiineihin. Samalla henkilöstön osaamisesta ja jaksamisesta on pidettävä huolta. Henkilöstö on ehdottomasti kaupungin suurin voimavaramme.

Lyly haluaa pitää Tampereen edelleen myös maan suosituimpana opiskelijakaupunkina. Lisäksi kaupunki edistää aktiivisesti uuden Tampereen yliopiston toteuttamista. Opinahjosta hän odottaa yhtä Tampereen menestyksen, innovaatioiden ja houkuttelevuuden keskeistä tekijää.