Homma helpottuu, sillä kuntavaalit ja aluevaalit käydään huhtikuussa 2025 samanaikaisesti.

Suomessa perustuslaki takaa kansalaisille oikeuden asettua ehdolle vaaleissa, kunhan tietyt yleiset ehdot täyttyvät. Puolueilla taas on lähtökohtaisesti motiivi valita ehdolle mahdollisimman laadukas ja nimekäs lista.

Samat henkilöt pyörivät karusellissa, jonka mielekkyyttä ei liikaa mietitä.

Ensin olisi siis oltava jaettu näkemys siitä, että nykytilanne ei ole toivottava.

PUOLUEISTA vasemmistoliitto suosittelee, etteivät sen kansanedustajat olisi ehdolla sekä alue- että kuntavaaleissa ensi keväänä.

Vihreät taas on linjannut tavoittelevansa suoraan lakimuutosta, jonka mukaan kansanedustaja tai europarlamentaarikko ei voisi olla samanaikaisesti kunnanvaltuustossa ja aluevaltuustossa.

Puolue ei aio kuitenkaan tehdä yksipuolisesti mitään ollakseen valitsematta kansanedustajia ehdolle, elleivät muut ole mukana talkoissa.

Kukaan ei halua hävitä vaaleja antamalla kilpailijoille suhteetonta etua. Siksi kukaan ei toimi yksin vaan tarvitaan yhteinen ymmärrys.

SDP:stä puoluesihteeri Mikkel Näkkäläjärvi totesi Ylelle heinäkuussa, että olisi parasta, jos puolueet voisivat yhdessä sopia tavan estää kolmella pallilla istumisen samaan aikaan.

VIIME eduskuntavaaleissa valituista kansanedustajista 111 toimi aluksi kolmoisroolissa eli myös kunnanvaltuutettuna ja aluevaltuutettuna.

Joistakin tuli vieläpä ministerejä.

Osa monisalkkuisista ilmoitti jo ennen vaaleja jättävänsä aluevaltuuston, jos tulee valituksi eduskuntaan. Jotkut taas kertoivat vaalien jälkeen luopuvansa kaikkein aikaa vievimmistä tehtävistä esimerkiksi aluevaltuuston johdossa.

Ylivoimainen enemmistö kolmoisroolin saaneista on pitänyt kiinni kolmesta hatustaan. Joku taitaa ajatella olevansa lähes korvaamaton.

Sekavista käytännöistä olisi joka tapauksessa hyvä päästä eroon jo yleisen ymmärrettävyyden näkökulmasta.

Aika ei kerta kaikkiaan voi riittää kaikkeen. Silkka läsnäolo on yksi asia, perehtyminen päätettäviin asioihin vielä kokonaan toinen.

Ilta-Sanomien selvityksen perusteella maa-ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) ei ole esimerkiksi osallistunut yhteenkään Lapinlahden kunnanvaltuuston neljästä kokouksesta.

Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) ei ole puolestaan käynyt ministeriaikana kertaakaan Etelä-Savon hyvinvointialueen valtuustossa.

Huolena on myös kysymys jääviydestä, kun sama henkilö istuu monella pallilla.

ORPON hallitus käynnisti kesäkuussa oikeudellisen selvityksen luottamushenkilönä toimimisesta useilla eri hallinnon tasoilla.

Sen tehtävänä on arvioida muun muassa mahdollisia lainsäädännön muutostarpeita.

Selvityksen taustalla on hallitusohjelman kirjaus, jonka mukaan hallitus käynnistää laajan selvitystyön liittyen eri tasoilla tehtävän päätöksenteon mahdolliseen päällekkäisyyteen ja jääviyskysymyksiin sekä kunnan ja hyvinvointialueen työntekijöiden osallistumiseen kunta- ja aluehallitusten ja niiden alaisten lautakuntien työhön.

Vaikeahkoa hallintokieltä, mutta liittyy kirjoituksessani käsiteltyyn aiheeseen.

Pääministeripuolue kokoomuksen puoluesihteeri Kristiina Kokko on korostanut malttia odottaa selvityksen tuloksia, joita pitäisi olla käytössä jo kevään vaaleihin mennessä.

On kuitenkin selvää, että ainakaan lainsäädäntö ei ehdi muuttua ennen huhtikuun vaaleja. Mikään ei silti estä puolueita sopimasta toisin, jos tahtoa vain riittäisi.