Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Entä jos huoltaja ei laskekaan lastaan kouluun, mitä tapahtuu? – näin OAJ:sta kommentoidaan

iStock
Tyhjät pulpetit täyttyvät, kun peruskoululaiset palaavat jälleen lähiopetukseen ensi viikon torstaista alkaen.

Kun peruskoulut alkavat jälleen pyöriä lähiopetuksena 14.5. alkaen, jännitetään muun muassa sitä, kuinka moni vanhempi jättää lähettämättä lapsensa kouluun varoakseen koronavirusta.

Johannes Ijäs

Demokraatti

Asiasta ei ole tutkittua tietoa, vain arvioita ja ounastelua.

Koulutuspolitiikan päällikkö Jaakko Salo OAJ:sta arvelee, että jonkin verran on vanhempia, jotka eivät lähetä lapsiaan kouluun.

– Tämä perustuu siihen, mitä on esimerkiksi rehtoreilta kuultu. Heille on tullut oppilaiden vanhemmilta erilaisia vapaahakemuksia ja ilmoituksia. En tarkempaa arviota pysty antamaan, Salo sanoo.

Koulusta pois jääminen ilman hyväksyttävää syytä ei ole kuitenkaan mahdollista.

– Meillä on oppivelvollisuus. Se lähtee siitä että kouluopetukseen osallistutaan. Tästä on Opetushallituskin muistutellut. Olemme tässä suhteessa normaalitilanteessa, kun koulut aukeavat. Normaalitilanne on, että koulun opetukseen on osallistuttava.

Salo muistuttaa, että perustellusta syystä koulusta voi anoa lupaa olla pois. Ja toki, jos oppilas on sairas, se on perusteltu syy olla pois. Vallankin korona-aikana on oltava tarkkana, ettei vähänkään sairaana tulla kouluun.

Lisää aiheesta

– Tietysti koulu voi luvan poissaoloon myöntää, jos jokin syy on. Joku oppilas voi saada sen syyn vaikka sen takia, että pelkää tulla sinne. Ei ole missään sanottu, mitkä ovat hyväksyttyjä syitä myöntää lupa. Mutta lähtökohtaisesti opetukseen on osallistuttava.

“Viime kädessä voi olla vaikka lastensuojeluasia.”

Jos lasta ei perusopetuksessa näy eikä hänellä ole lupaa olla pois, hänet merkitään luvatta poissaolevaksi.

– Koulun toimesta yritetään tavoitella oppilasta, jos häntä ei kuulu. Keskustelua käydään vanhempien kanssa. Jos vanhemmat sanovat, että lapsi opiskelee kotona, mutta ei tule kouluun, koulun keinot ovat rajatut. Ei sieltä voi kotoa mennä hakemaankaan.

Jos oppilaan huoltajiin ei saada yhteyttä, koululla voi olla perusteltu huoli oppilaasta.

– Viime kädessä voi olla vaikka lastensuojeluasia, jos yhteyttä ei saada. Mutta kun on maalailtu, tehdäänkö pian pilvin pimein lastensuojeluilmoituksia, ei perusteettomia ilmoituksia tehtailla. Niihin pitäisi olla perustelu huoli. Eiköhän toimita ihan maalaisjärjellä, Salo toteaa.

Kun 14.5. jälleen siirrytään etäopetuksesta lähiopetukseen, lähtökohtaisesti opettajat eivät enää anna etäopetusta.

– Jos jollain on perusteltu syy olla pois koulusta, on vaikkapa kipeänä tai vaikka silloin kun lomamatkaa varten haetaan vapaata, silloin usein koulusta voidaan kertoa huoltajille, millaisia läksyjä sinä aikana tehdään. Usein oppilas tekee tällaisella lomalla korvaavia tehtäviä, mutta opetuksesta siinä ei ole kyse.

Salo toteaa, että perusopetuslaissa on myös pykälä, joka mahdollistaa yksittäisen oppilaan poikkeusjärjestelyt. Tämä voi liittyä koronatilanteessa vaikkapa siihen, jos joku oppilas kuuluu riskiryhmään eikä voi terveydellisistä syistä koronan takia osallistua opetukseen.

– Tällaisen oppilaan opetus voidaan miettiä erikseen. Se vaatii erityisen päätöksen. Se ei käy, että ilmoittaa vain, ettei oppilas tule, vaan pitää olla todennettu syy. Tällaisessa tapauksessa opettaja voisi ottaa etänäkin yhteyttä oppilaaseen tai antaa kirjallisia tehtäviä. Nämä ovat yksilötason ratkaisuja.

“Opettajat tuntien, näin varmaan toimitaan.”

Tilanteessa, jossa vanhemmat eivät sen vuoksi päästä lastaan kouluun, että korona huolettaa, Salo arvioi, että käy käytännössä monesti lopulta niin, että opettaja kertoo tehtävistä, joita oppilas voi kotona tehdä.

– Opettajat tuntien, näin varmaan toimitaan.

Samaan hengenvetoon Salo kuitenkin muistuttaa, että lähiopetukseen paluu on opettajillekin erittäin vaativa ja aikaa vievä asia.

– Ei voida ajatella, että jokainen saisi palvelun niin kuin itselle sopii. Edes käytännössä ei ole mahdollisuutta järjestää sekä lähiopetusta että sitten vielä räätälöityjä ratkaisuja isolle joukolle oppilaita. Kyllä se niin menee, että lähiopetukseen on osallistuttava ja jos vanhemmat omalla päätöksellä päättävät, että lapset eivät osallistu, vastuu on kyllä heillä itsellä siinä tilanteessa.

Etäopetukseenkin siirtyminen oli opettajille hyvin kuormittavaa. OAJ:n kyselystä selvisi, että liki kaikki opettajat kertovat työajansa pidentyneen.

– Perusopetuksesta 3/4 opettajista kertoi, että se on lisääntynyt merkittävästi. Ei lähiopetukseenkaan palaaminenkaan ole napista painaen menoa normaaliin tilanteeseen. Se tulee olemaan haastava tehtävä.

Oaj ei kannattanut koulujen avaamista ennen kesälomia, näin on kuitenkin päätetty.

– Oltiin koulujen avaamisesta mitä mieltä vaan, on ihan ymmärrettävää, että opettajat ovat tosi huolissaan. Se on aivan inhimillistä, Jaakko Salo toteaa.

Hän pahoittelee, että asiaa on etenkin somessa myös vähätelty.

– Opettajien huoli voi koskea omaa, oppilaiden ja läheisten terveyttä. Kyllä tässä tilanteessa sekin huoli on tärkeä ottaa vakavasti, ymmärtää ja tukea opettajia ohjeistuksilla. Tässä on ollut valitettavasti toisenlaista ilmaakin.

“On eri asia, jos he ovat riskiryhmää.”

Sellaista tietoa OAJ:n koulutuspolitiikan päällikkö Jaakko Salolla ei ole, että jossain opettajat olisivat kieltäytyneet palaamasta lähiopetukseen.

– Lähtökohtaisesti opettajat ovat töissä, kun koulut alkavat, kuten ovat olleet töissä etäopetuksessakin. Se on eri asia, jos he ovat riskiryhmää ja on jokin terveydellinen syy. Vaikka olemme olleet kriittisiä lähiopetuksen avaamista kohtaan, ei sitä ole kuitenkaan ennakoitu, että opettajat jäisivät kotiin.

– On tosi tärkeä, että riskiryhmiin kuuluva opetushenkilöstö oikeasti otetaan vakavasti. Opettajan poissaolon on toki perustuttava lääkärin arvioon riskiryhmästä, mutta tässä on työnantajalla suuri vastuu, että asiaan suhtaudutaan vakavasti ja tilanteet ainakin arvioidaan. Tästä on tullut opettajilta viestiä, että suhtautuminen on ollut yliolkaista. Se ei ainakaan vähennä huolta.

Opettajia mietityttää paikoin myös kasvomaskien käyttö. Jaakko Salo toteaa, että selkeästi terveysasiantuntijoillakin on maskien käytön hyödyllisyydestä erilaista käsitystä.

Sellaistakin tietoa liikkuu, että jossain päin Suomea olisi myös ohjeistettu, että opettajat eivät saisi maskeja käyttää. Salo varoittaakin kannasta, jonka mukaan sitä, ettei maskeja suositeta, tulkittaisiin kielloksi.

“Nyt tämä jätetään väliin.”

Espoon kaupungin sivistystoimenjohtaja Harri Rinta-aho sanoo, että Espoossa toimitaan THL:n ja Opetushallituksen ohjeiden mukaan. Tämä koskee myös vaikkapa kasvomaskeja. THL ei niitä suosittele, eivätkä kaupungit ole sellaisia tässä vaiheessa hankkimassa.

Rinta-aho sanoo, että Espoossa luotetaan siihen, että useimmat lapset tulevat kouluun. Hän muistuttaa, että lapset kaipaavatkin jo takaisin kouluympäristöön.

Rinta-aho painottaa myös, että parin kouluviikon aikana kouluissa halutaan myös katsoa, että lapsilla on asiat edes suunnilleen kunnossa.

– Vähän pitää myös katsoa, mihin toimiin syksystä ryhdytään, kun korjataan pitkän etäopetuksen tuomia oppimisen aukkoja.

– Vanhemmat ovat kyllä kysyneet, miten huolehdimme turvallisuudesta. Eilen Opetushallitus antoi hyvin tarkkoja ohjeita ja terveydenhuoltoviranomaiset antoivat vielä näkemyksen, ketkä ovat ne lapset jotka kuuluvat riskiryhmään ja joiden ei pidä tulla kouluun.

– Opettajien työmoraali on niin kova, että suurin osa tulee kouluun. Niitä opettajia ei tietenkään siihen velvoiteta, jotka ovat riskiryhmässä. Heitä on hyvin vähän, jossain olen nähnyt arvion, että alle 1% olisi kansallisella tasolla. Emme tietenkään kenenkään terveyttä halua vaarantaa. Opettajia on jo Espoossa ohjeistettu.

Pitkään opettajana itsekin toiminut Rinta-aho toteaa, että normaalisti, kun kouluun palataan pitkän kesäloman jälkeen, opettajilta menee ensimmäinen vartti oppilaita halatessaan jälleennäkemisen riemussa.

– Nyt tämä jätetään väliin, ettei tule potentiaalisia riskitilanteita.

Opetushallituksen sivuilla on kattava tietopaketti koulujärjestelyistä otsikolla ”Muistettavaa 14.5. alkavaan perusopetukseen, varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen”. Tutustu siihen tästä linkistä.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE