Kataisen ja Stubbin hallituksissa puolustusministeri Carl Haglundin erityisavustajana toiminut Patrik Gayer varoitti Twitterissä RKP:n puoluejohtoa mahdollisen hallitusyhteistyön pitkän aikavälin vaikutuksista puolueen kannatukselle. Gayerin tviiteistä kertoi Helsingin Sanomat.

– Jos minä kuuluisin Rkp:n puoluejohtoon en olisi pelkästään huolestunut nyt (mahdollisesti) hyväksytyistä konkreettisista linjauksista, vaan pidemmän aikavälin vaikutuksista puolueen kannatukselle ja sitä kautta vaikutusvallalle, Gayer kirjoitti.

RKP:n entinen puheenjohtaja, ministeri Per Stenbäck kommentoi tänään Demokraatille, jakaako hallitusneuvottelutilanne RKP:tä.

– En pysty sanomaan, kuinka paljon se jakaa tässä vaiheessa vielä, mutta tietenkin on ollut merkkejä siitä, että kentällä on eri ajatuksia. Kyllä minä olen saanut sellaisia viestejä, Stenbäck jatkaa.

– Se on, yllättävää kyllä, enemmän maakunnallinen tai alueellinen kuin ideologinen, koska ideologisia vivahteita on niin paljon RKP:n piirissä. Pohjanmaa kannattaa puheenjohtajaa ja hänen haluansa neuvotella RKP hallitukseen. Epäröiviä on enemmän sitten etelässä, Uudellamaalla, Helsingissä ja ehkä Turunmaallakin, hän tarkentaa.

RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson tulee Vaasan vaalipiiristä.

Stenbäck kertoo, että rkp:läisiä yhdistää ideologisessa mielessä tietynlainen antipatia perussuomalaisia kohtaan.

– Ei ole sellaisia, jotka mielellään lähtevät tähän, hän toteaa mahdolliseen hallitusyhteistyöhön viitaten.

Toisaalta Stenbäck toteaa RKP:ssä totutun, että pienen puolueen pyrkimys on olla mukana hallituksessa ja siihen pyritään tietyllä hinnalla.

– Onko se sitten liian korkea, se jää nähtäväksi. Ja jos se on liian korkea, joidenkin mielestä se on liian paljon sitten, se jakaa enemmän. Mutta lopputulos sitten ratkaisee.

Stenbäck itse on jo aiemmin avoimesti kertonut, että hän olisi suosinut hallituspohjaratkaisuna sinipunaa.

Siihen, pitäisikö RKP:n nyt marssia ulos hallitusneuvotteluista Stenbäck ei ota kantaa, koska ei ole neuvotteluissa mukana.

– Kyllä minä olen samaa mieltä puheenjohtajan kanssa, että RKP voi olla mukana, mutta ei sellaisessa hallituksessa, joka ajaa perussuomalaista politiikkaa. Mutta sitä ei tiedetä vielä, taipuuko kokoomus (perussuomalaisille).

Tällä hetkellä RKP:ssä ei Stenbäckin näkemyksen mukaan vallitse sataprosenttista luottamusta hallituksen muodostaja Petteri Orpon kykyyn hallita tilannetta.

RKP:n lauantaista toimintaa, jossa se vaati maahanmuuttolinjauksiin omia muutoksiaan, Stenbäck kutsuu vastalauseeksi, joka oli symbolinen mutta kuitenkin tärkeä.

– Se oli varoitus, että jos tämä toistuu, RKP voi vielä valita ulospääsyn.

PATRIK Gayerin huolen pidemmän aikavälin vaikutuksista RKP:n kannatukselle Stenbäck jakaa.

– En minä usko, että tulee räjähdystä, vaan jos tulee huono ratkaisu ja puolue suostuu huonoon ohjelmaan, se voi merkitä ainakin pientä valumista tai apatian lisääntymistä puolueen riveissä. Kyllä tämä on vaarallinen paikka RKP:lle. En kadehdi puolueen johtoa tässä pelissä.

Kun Stenbäckiltä kysyy, voiko puolue hajota, hän kysyy ensin kenties vähän hämmentyneenäkin “mitä?”. Tätä voitaneen pitää hyvänä osoituksena puolueen tiukasta yhtenäisyydestä.

Kysyttäessä samaa uudestaan, Stenbäck vastaa “ei”.

– Puolueen äänestäjät on karaistu niin monessa. Minun aikana olimme kommunistien (SKDL) kanssa hallituksissa, minä tosin vein puolueeni kerran pois sellaisesta hallituksesta. Sitten myös seuraajani (Christoffer) Taxell istui SMP:n kanssa hallituksessa. Että ei tämä ennenkuulumatonta ole.

Tosin Stenbäck näkee, että perussuomalaiset on ruotsinkielistä kulttuuria ja kieltä vastaan.

– Kommunistit olivat silloisen yhteiskunnan järjestystä vastaan mutta eivät erityisesti suomenruotsalaisia vastaan.

– Kyllä tämä on kova paikka, mutta jos kokoomus vain kestää tätä painetta tai halua päästä myönteiseen lopputulokseen perussuomalaisten kanssa niin ehkä RKP:kin kestää sitä.

Stenbäck johti RKP:tä 1977-1985.

PATRIK Gayer arveli tviiteissään myös, että mikäli RKP menee nyt pohjustettavaan hallitukseen, se joutuu todennäköisesti hyväksymään paljon päätöksiä, joista puolueen liberaalit kannattajat eivät pidä. Tämä vahvistaisi mielikuvaa RKP:stä yhden asian puolueena.

– Puolue ei voisi uskottavasti enää houkutella suomenkielisiä liberaaleja äänestäjiä, vaan joutuisi entistä vahvemmin keskittymään hieman konservatiivisempiin äänestäjiin kaupunkien ulkopuolella, hän kirjoittaa.

Gayerin mukaan kaupungistuminen ja äänestäjien pitkän aikavälin arvojen muuttuminen liberaalimpaan suuntaan on luonnonlakeihin verrattavissa olevia ilmiö.

– Toisin sanoen, Rkp:n kannatus vahvistuisi alueilla joiden valta valtakunnan politiikassa vähenee ja päinvastoin, hän sanoo tviitissään.

Per Stenbäck palaa siihen, että polarisoituminen on täysin mahdollista. Hän pelkää eniten nimenomaan alueellista polarisoitumista eli vastakkainasettelua puolueen sisällä.

– Nyt puoluejohto on Pohjanmaalta ja sieltä tulee tuki. Jos tämä muuttuu liian yksipuoliseksi, kyllä jotkut äänestäjät voivat karata. Mihin ne karkaavat, minä en tiedä. Todennäköisesti ne eivät mihinkään tiettyyn suuntaan lähde, eivät demareille eivät vihreille ja niin edelleen. Se on vaikea ennustaa, Stenbäck pohtii.

Ennemminkin RKP:n kannattajat saattavat jäädä laakereille lepäämään, Stenbäck puhuu “apatiasta”.

Vuotoa kokoomukseenkaan tuskin tapahtuu, koska kokoomus on samassa porukassa neuvottelemassa hallitukseen menosta.

Hän toteaa, että RKP:n oikeallakin laidalla ymmärretään, että nykyinen tilanne ei ole “hauska”.

– Ei meillä ole sellaista oikeistoa, joka olisi automaattisesti samaa mieltä kokoomuksen oikeistolaidan kanssa, Stenbäck sanoo.

Hän huomauttaa, että nykyinen tilanne voi johtaa polarisoitumiseen myös kokoomuksen sisällä.