STTK:n selvityksen mukaan joka kolmas 18-35-vuotiaista kokee uupumusta ja ahdistusta työssään viikoittain. Tilastokeskuksen työolotutkimus vuodelta 2023 puolestaan kertoo, että uupumus ja stressin kokemus työssä on yleisintä 25-34-vuotiailla.

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK muistuttaa, että nuorten uupumisella on vaikutuksia paitsi heidän omaan elämäänsä myös koko yhteiskuntaan. Kun mielenterveys horjuu, yhä useampi jää pois työelämästä.

– Kyseessä on moniulotteinen yhteiskunnallinen ilmiö, johon ei voi vaikuttaa yksittäisillä toimilla. Tilanteen parantaminen vaatii laajaa, suunnitelmallista ja pitkäjänteistä yhteiskunnallista päätöksentekoa sekä yhteistyötä työmarkkinoilla, STTK:n edunvalvontajohtaja Minna Ahtiainen sanoo tiedotteessa.

Nuorten mielenterveysongelmien riskiä lisää työelämän ja taloudellisen tilanteen epävarmuus, STTK arvioi. Se vaikuttaa myös suunnitelmiin perustaa perhe.

– Hallituksen tähänastiset työelämän lainsäädäntöhankkeet vaikuttavat erityisesti nuoriin aikuisiin ja perheellisiin. Nyt epävarmuutta ei saa enää lisätä. Sen sijaan olisi löydettävä keinoja, joilla nuorten luottamus tulevaisuuteen vahvistuu, Ahtiainen sanoo.

NUORTEN kiinnitymistä työelämään on STTK:n mukaan tuettava. STTK:n selvityksessä 40 prosenttia vastaajista katsoi, että työnantajalla on liian kovat vaatimukset työntekijän osaamista ja kokemusta kohtaan. Myös rekrytoijan viestintä rekrytointiprosessista koettiin liian vähäiseksi tai hitaaksi.

STTK:n mukaan työpaikkailmoitusten täytyisikin olla realistisia ja os valituksi ei tule, työnhakijalla on oltava mahdollisuus kuulla, miksi. STTK korostaa, että uudessa työssä aloittavalla on myös oikeus laadukkaaseen perehdytykseen. Kollegoiden tai esihenkilöiden tuki ongelmatilanteissa taas tukee ammatillisen identiteetin kehittymistä.

NUORTEN huoli omasta jaksamisestaan työelämässä on Nuorisobarometrin mukaan lisääntynyt viimeisen viiden vuoden aikana. Vuoden 2024 barometrissä 43 prosenttia vastaajista kertoi olevansa huolissaan omasta jaksamisestaan työelämässä tulevaisuudessa. Työelämää ei kuitenkaan koeta aiempaa vaativammaksi.

– Vaikuttaa siltä, että nuoret jäljittävät uupumisen syyt itseensä, eivätkä tunnista kuormitusta aiheuttavia ulkoisia tekijöitä. Seurauksena voi olla se, ettei nuori uskalla kertoa kuormituksestaan, eikä saa tilanteeseen apua ajoissa. Meidän on pohdittava, miten nuoret saataisiin avun piiriin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, Ahtiainen sanoo.