– Kyllä se on meillä töissäkin herättänyt paljonkin keskustelua siitä, että mihin se raja vedetään ja miten määritellään, mikä on alisuoriutumista, Iisalmesta Helsinkiin saapunut pääluottamusmies Marjo Hiltunen kertoo Demokraatille.

Hiltunen kiittelee työnantajaansa, kaivosteollisuuteen ja maanalaiseen rakentamiseen koneita valmistavaa Normet oy:tä monipuolisesta rekrytoinnista. Ikärasismia ei ole näköpiirissä, sillä palkattu on jopa yli 60-vuotiaita.

– Se on hirveä rikkaus, koska heillä on paljon kokemusta ja he pystyvät antamaan paljon työnantajalle. He eivät heti lähde etsimään toista työpaikkaa, he ovat sitoutuneita.

Hiltusen tapaan sekä ylivieskalainen Ismo Viirimaa että vihtiläinen Minna Kaski pitävät esitystä ongelmallisena, koska alisuoriutumisen tulkinta on vaikeaa.

– Itse teen töitäni itsenäisesti, eikä esimies edes tiedä, mitä teen. Jos hänen pitäisi sanoa, mitä en ole tehnyt, niin mistä hän sen tietäisi. En tiedä, millainen vaara siinä on, sitten, jos esihenkilö ei edes tiedä kunnolla, mitä työntekijä tekee, ABB:llä Pitäjänmäessä lähetystarkastajana työskentelevä Kaski puntaroi.

Teollisuusliiton valtuutetut ovat tyytyväisiä siitä, että työehtosopimusväännöissä saatiin pidettyä kiinni siitä, että irtisanomiseen vaaditaan jatkossakin asiallinen ja painava syy. Hallituksen ”potkulaissa”, kuten sitä teollisuusliittolaiset nimittävät, ei sanaa painava enää nähdä.

– Tämä on iso asia, joka jatkossa voi nousta hyvinkin tärkeäksi. Se tuo työmarkkinoille hirveästi epävarmuutta, jos irtisanomisperusteita heikennetään, kiteyttää Hiltunen tes-kirjauksen merkityksen.

– Meillä ainakin monesti luetaan tessiä kuin piru Raamattua, niin jos sitä painavaa syytä ei siellä olisi, niin sitä voitaisiin helposti käyttää hyväksi, Viirimaa sanoo.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

HALLITUKSEN esityksistä saatiin tes-kirjauksin torppattua myös muita tärkeitä asioita. Liperistä Helsinkiin saapunut Abloyn päätoiminen pääluottamusmies Tero Tiainen nostaa niistä esimerkiksi potkulain lieventämisen lisäksi muutosneuvottelujen ajat, joita hallitus on halunnut lyhentää. Hallituksen mallilla palkanmaksu olisi katkennut aikaisemmin.

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto nosti puheessaan esiin, että tes-neuvotteluissa varmistettiin, että sopimuksia tehdään jatkossakin työehtosopimuksissa määriteltyjen, järjestäytyneiden osapuolten kesken. Luottamusvaltuutetulla ei ole mandaattia neuvotella paikallisesti Teollisuusliiton jäsenten työehdoista. Tämä on Tiaisen mielestä erittäin tärkeää.

– Ei siitä tulisi yhtään mitään, jos kouluttamattomat henkilöt ovat sopimassa porukan puolesta, hän sanoo.

Tiaista mietityttää, voiko kuitenkin jatkossa hänen rinnallaan olla luottamusvaltuutettu sopimassa paikallista sopimusta.

– Entä jos minä ja luottamusvaltuutettu ollaan eri mieltä? Voidaanko tehdä kahta sopimusta? Varmasti ei. Siinä tulee sitten ristiriitoja. Toivottavasti tällaista tilannetta ei tule. Pelkään kuitenkin, että pienemmissä työpaikoissa paikallinen sopiminen ei ole sopimista, vaan sanelua, Tiainen sanoo.

MILLAISIN mielin uusi työehtosopimus ja erityisesti palkankorotukset otettiin työpaikoilla vastaan? SAK:n jäsenliitot, Teollisuusliitto etunenässä, paaluttivat viime vuonna tavoitteeksi kymmenen prosentin palkankorotukset seuraavaksi kolmeksi vuodeksi. Yleiseksi linjaksi muodostui lopulta 7,8 prosenttia.

– Sitä tavoitetta varmasti pidettiin pikkuisen korkealentoisena, mutta kyllä siitä aluksi jäsenistöltä tuli palautetta, että pettymys oli suuri. Mutta kun sitä sitten ryhdyttiin pureskelemaan ja miettimään rauhassa, kokonaisratkaisuun ollaan oltu kuitenkin ihan tyytyväisiä, Marjo Hiltunen kertoo.

Myös Minna Kaski kertoo, että hieman pettymystä oli ilmassa.

– Toisaalta kyllä ainakin se piiri, jonka kanssa minä juttelen, piti alusta asti selvänä, että ei me tietenkään sitä kymmentä prosenttia saada.

Viirimaa luonnehtii, että ratkaisu on sellainen, jonka kanssa pystytään elämään. Hän sanoo odottaneensa jopa enemmän soraääniä siitä, että julkilausutusta tavoitteesta jäätiin. Tiainen kiteyttää, että palkkaratkaisulla saadaan kuitenkin lapioitua ostovoimakuoppaa umpeen.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Tero Tiainen katsoo, että hallituksen tekemillä lakimuutoksilla on lisätty työnantajalle oikeuksia, mutta ei velvollisuuksia. ”Tämä on ollut yksipuolista duunarin potkimista sinne nurkkaan”, hän sanoo.

AY-JÄSENMAKSUJEN verovähennysoikeuden poisto nousi valtuuston puhujanpöntössä pidetyissä puheissa vahvasti esiin. Ei liene yllätys, että hallituksen suunnitelmaa kritisoitiin ankarasti. Kauniita sanoja ei siitä kirvonnut myöskään Demokraatin haastattelemalta Teollisuusdemareihin kuuluvalta nelikolta.

– Ihan suoraan sanottuna syvältä hanurista on tämä tämmöinen, Tiainen tiivistää.

Hallituksen suunnitelmaa nelikko kuvaa ideologiseksi hyökkäykseksi. Tiaisen mielestä on selvää, että tavoitteena on yleissitovuuden murentaminen. Moni huomauttaa, että hallituspuolueista asiaa tunnutaan pidettävän mediassa esillä siksi, että halutaan kannustaa ihmisiä eroamaan liitosta.

Suurin osa arvioi kuitenkin, että jos hallituksen kaavailema uudistus toteutuu, ei se vaikuta dramaattisesti liiton jäsenmäärään. Hiltunen laskeskelee, että muutos tarkoittaisi noin 40 000 euron vuosituloilla suurin piirtein kymmentä euroa kuussa.

– Ihmiset kyllä ymmärtävät, että se etu ja hyöty, mitä liittoon kuulumisesta saa, on suurempi kuin se säästö, hän sanoo.

– Mitä olen keskusteluja käynyt työpaikallakin, niin ei meiltä ainakaan kukaan ole sen takia eroamassa liitosta, Viirimaa kertoo.

Kaski kuitenkin ilmaisee huolensa siitä, että jäseniä lähtee. Hän uskoo, että suurimmalle osalle liittoon kuuluminen ei ole rahasta kiinni, mutta…

– Sehän on selvää, että ne, joille se on rahakysymys, äänestävät sitten jaloillaan. Se on tosi surullista, hän sanoo.

Nelikko on yhtä mieltä siitä, että liittoon kuulumisen tärkein syy on turva – työehtosopimukset – yleissitovat sellaiset – ja jäsenten edunvalvonta laajemminkin. Tiainen pohtii, että joillakin liiton jäsenyyshaluihin saattaa vaikuttaa työpaikka.

– Jos on hyvässä työpaikassa ja on hyvä työnantaja, jonka kanssa ihmiset kokevat pystyvänsä sopimaan, niin he saattavat kokea, ettei liittoa tarvita. Siinä helposti unohtuu solidaarisuus – että ei väliä, miten tuolla kaverilla on, kunhan minun kohdallani kaikki on hyvin. Mutta jokaiselle voi sattua jotakin, jolloin sitä tukea tarvittaisiin.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Minna Kaski työskentelee ABB:lla, jossa valmistetaan muun muassa isoja laivojen moottoreita. Hän on alueluottamusmies ja ammattiosastonsa varapuheenjohtaja.

HALLITUKSEN työelämäheikennyksiä pyrittiin jarruttamaan puolitoista vuotta sitten poliittisilla lakoilla. Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto nosti lakot esiin valtuustossa pitämässään puheessa.

– Emme onnistuneet muuttamaan hallituksen kurssia, mutta annoimme viestin, jonka kuulivat kaikki: Työväestö ei hyväksy epäoikeudenmukaisuutta hiljaisesti, vaan se nousee yhdessä puolustamaan oikeuksiaan aina, kun niitä uhataan, hän sanoi.

Kysyttävä on liiton kenttää edustavalta nelikolta, mitä heidän mielestään lakoista jäi käteen. Minna Kaski kertoo, että ABB:lla lakkoihin osallistuttiin hyvällä prosentilla – aktiivisuutta riitti. Siksi käteen jäikin paha mieli, kun ponnisteluista huolimatta konkreettiset vaikutukset jäivät laihoiksi. Hänkin kuitenkin näkee Aallon esiin nostaman hyödyn.

– Saimme hyvin porukkaa esimerkiksi suurmielenosoitukseen torille. Kyllä sillä näkyvyydellä saatiinkin paljon. Näytettiin, että meille ei ryttyillä, hän sanoo.

Hiltunen on samalla linjalla, että näkyvyyttä ainakin saatiin. Hän miettii, että ehkä vasta tulevaisuudessa ihmiset alkavat todella tajuta, miksi lakossa oltiin.

– Ainakin se tietoisuus ihmisillä lisääntyi, että mitä heikennyksiä oli tulossa ja miten ne voivat vaikuttaa, Tiainenkin sanoo.

Hiltunen kertoo, että hänen työpaikallaan lakkoihin osallistuttiin, mutta ristiriitaisin tuntein.

– Jotkut eivät halua millään lailla osallistua mihinkään poliittiseen, vaikka kaikessahan on lopulta kyse politiikasta. Se on sitä, missä lapsesi käyvät koulua tai minkälaista teiden kunnossapito on, Iisalmen kaupunginvaltuustossa vaikuttava Hiltunen huomauttaa.

Hiltusen mukaan myös osa perussuomalaisten kannattajista koki, että poliittisilla lakoilla kritisoitiin perussuomalaisten äänestäjiä, vaikka kohteena oli koko maan hallitus ja sen toimet.

Viirimaan työpaikalla lakkoon ei osallistuttu, mutta hän itse matkusti Helsinkiin ja osallistui suurmielenosoitukseen.

– Kyllä lakoista aina jotain hyötyä on. Se hitsasi työntekijäpuolta yhteen – kyllä se me-henki nousi aika vahvasti esiin poliittisten lakkojen aikana, hän sanoo.

KUN ajankohtaiset ay-asiat on saatu nelikon kanssa puitua, on aika kysyä, mitä heidän työpaikalleen kuuluu. Marjo Hiltusen työpaikalla oli vuosi sitten muutosneuvottelut, joiden seurauksena kymmenkunta työntekijää irtisanottiin.

– Näkymät ovat nyt huomattavasti positiivisemmat kuin muutama kuukausi sitten. Näkymien virkistymisen huomaa siitä, että on tehty muutamia rekrytointeja, ryhdytty palkkaamaan lisää porukkaa.

Puheessaan liiton puheenjohtaja Aalto mainitsi Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin tuontitullit.

– Kansallismielisyyden ruokkima protektionismi, jonka juuret ovat Yhdysvalloissa, voi pahimmillaan tarkoittaa työpaikan menetystä suomalaiselle teollisuusduunarille, Aalto sanoi.

Hiltunen kertoo, että hänen työpaikallaan tullit eivät ole aiheuttaneet mitään, koska yrityksen asiakaskuntaa on laajasti ympäri maailmaa. Samansuuntaista raportoivat Viirimaa, Kaski ja Tiainen.

Ismo Viirimaan mukaan Sieville kuuluu ”ihan hyvää”, vaikkakin suhdannetilanne heittää kapuloita rattaisiin. Työjalkineita valmistavan tehtaan yksi iso asiakaskunta on rakennusalalla.

– Kun rakentaminen on seis, myöskään kenkiä ei mene. Olemme joutuneet vähän sopeuttamaan toimia. Olemme tehneet nyt nelipäiväistä työviikkoa lähes vuoden. Välissä oli muutama kuukausi täyttä viikkoa, kunnes varasto lähti kasvamaan jälleen liian isoksi ja myynti heikkeni. Sitten jouduimme taas sopeuttamaan.

Nelipäiväinen työviikko on Viirimaan mukaan parempi ratkaisu kuin vaikkapa pitkät lomautukset.

– Siinä tulee vähiten takkiin työntekijälle.

Sievin tapaan myös lukkoja valmistava Abloy on kiinteästi yhteydessä rakennusteollisuuteen. Tero Tiaisen mukaan vienti kuitenkin vetää sen verran hyvin, että työtilanne on ”ihan hyvä ja vakaa”. Tuotannon puolelle on tullut uusia työntekijöitä ja kesäharjoittelijoita kaikkiaan noin 80. Päätoiminen pääluottamusmies kiittelee, että yhteistyö työnantajan sujuu.

– Aika monessa asiassa teemme yhteistyötä, välit ovat luottamukselliset ja hyvät. Asiat riitelevät, eivät ihmiset – ja molemmat tietävät oman roolinsa, Tiainen luonnehtii.

Pitäjänmäen ABB:llä oli vastikään muutosneuvottelut, joissa toimintaa siirrettiin Viroon. Minna Kaski sanoo, että tilanne oli ikävä, koska se kolahti moneen vanhaan työkaveriin. Hän kuitenkin huomauttaa, että lopputulos oli parempi kuin pelättiin. Alkujaan työnsä oli menettää useampi.

– Mutta noin muutoin omasta näkökulmasta tuntuu, että töissä on hiljaista, mutta kyllä tilauskirjat ovat täynnä, niin firman näkökulmasta menee hyvin, Kaski kiteyttää.

Teollisuusliiton valtuusto kokoontui tiistaina kevätkokoukseensa Helsinkiin, jossa luvassa on huomenna vielä toinen kokouspäivä.