Hän kertoi asiasta sunnuntaina televisiossa. Erdogan ei ollut aiemmin puhunut tällaisesta vaihtoehdosta.

-  Jos tarpeen, voimme antaa eri vastauksen Suomelle. Ruotsi järkyttyisi, jos antaisimme eri vastauksen Suomelle.

Turkki on kiistellyt Ruotsin kanssa etenkin Ruotsissa asuvien Turkin kansalaisten luovuttamisesta Turkkiin. Turkissa asuu lukuisia ihmisiä, joilla Turkki väittää olevan yhteyksiä kurdimilitantteihin.

-  Jos haluatte ehdottomasti liittyä Natoon, luovutatte meille nämä terroristit.

ULKOPOLIITTISEN instituutin Turkkiin erikoistunut vanhempi tutkija Toni Alaranta epäilee Erdoganin haluavan lausunnollaan murtaa Suomen ja Ruotsin yhtenäisyyttä.

-  Presidentti Erdogan pelaa koko ajan enemmän ajatuksella siitä, että hän voisi hyväksyä Natoon Suomen, mutta ei Ruotsia. Myöntääkö hän siis nyt, että Suomi on täyttänyt kaiken Madridissa luvatun? Miten voimme tietää, ettei tule uusia vaatimuksia ja ehtoja? Hajota ja hallitse? Alaranta pohti tviitissään.

Suomen ja Ruotsin yhtäaikainen Nato-prosessi on ollut viime aikoina koventuvassa vastatuulessa. Turkissa on loukkaannuttu Ruotsissa järjestetyistä mielenosoituksista, erityisesti Koraanin polttamisesta Turkin lähetystön edustalla Tukholmassa.

Erdogan suuttui myös siitä, että Ruotsi ei rankaissut kurdimielenosoittajia, jotka roikuttivat nilkoista Erdogania esittävää nukkea Tukholmassa.

Sekä Suomi että Ruotsi ovat yrittäneet lepytellä Turkkia muun muassa luopumalla sille vuonna 2019 asettamastaan asevientikiellosta. Kiellot astettiin Turkin hyökättyä Syyriaan.

Lisäksi Ruotsi on muuttanut perustuslakiaan, jotta se voisi vastata Turkin terroristeja koskeviin luovutuspyyntöihin.

TURKKI on viivytellyt kuukausitolkulla Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien käsittelyä. Sen odotetaan mahdollisesti etenevän asiassa kevään vaalien jälkeen.

Vaalit järjestetään toukokuun puolivälissä, ja niissä valitaan uusi parlamentti ja presidentti.

Myös Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) arvioi lauantaina Ylen Ykkösaamussa, että Suomi voisi päästä Natoon Turkin vaalien jälkeen. Haaviston mukaan “tällä hetkellä ei ollut näköpiirissä”, että Suomesta tulisi Naton jäsen ennen Ruotsia.

Aiemmin tammikuussa Haaviston tulkittiin Ylen haastattelussa raottaneen ovea ajatukselle, että Suomi voisi edetä jäsenyyteen myös ilman Ruotsia. Haavisto täsmensi myöhemmin lausuntojaan ja vakuutti, että Suomen ja Ruotsin yhtäaikainen Nato-jäsenyys on edelleen tärkeä prioriteetti.

STT ei tavoittanut ulkoministeriä sunnuntai-iltana kommentoimaan Erdoganin sunnuntaista televisioesiintymistä. Ulkoministeriöstä kerrottiin, ettei Haavisto kommentoisi asiaa sunnuntaina.

MYÖS PRESIDENTTI Sauli Niinistö vakuutti torstaina, että Suomi ja Ruotsi jatkavat prosessia kohti Natoa edelleen yhtä matkaa. Niinistö kommentoi asiaa Ylen A-Talk-ohjelmassa.

-  Kyse on myös siitä, että Suomelle on hyötyä siitä, että myös Ruotsi on Naton jäsen. Meillä on hyvä olla selän takana täysi partneri. On hyvä, että puolustuksella on syvyyttä. Mutta ennen kaikkea yhteistyömme Ruotsin kanssa voisi kehittyä ihan eri tasolle heti molempien Nato-jäsenyyden jälkeen.

Haaviston mukaan kahdenkeskiset keskusteluvälit Turkin ja sen ulkoministerin Mevlüt Cavusoglun kanssa ovat normaalit, vaikka Turkki onkin ilmoittanut peruvansa kolmenväliset neuvottelut Suomen ja Ruotsin kanssa toistaiseksi. Neuvottelujen oli tarkoitus jatkua helmikuussa.

Cavusoglu kommentoi neuvotteluja aiemmin viikolla CNNTürk-televisiokanavalla sanomalla, että Suomen kanssa on “vähemmän ongelmia”.

Myös Yhdysvallat on tiettävästi hoputtanut Turkkia nopeuttamaan Suomen ja Ruotsin Nato-hakemusten käsittelyä. Turkki neuvottelee parhaillaan Yhdysvaltojen kanssa hävittäjäkaupoista.

Turkki on Unkarin lisäksi ainoa Nato-maa, joka ei ole vahvistanut Suomen ja Ruotsin jäsenyyksiä sotilasliitossa. Unkari on lupaillut hyväksyvänsä hakemukset helmikuussa.