– Sote-uudistuksen keskeinen tavoite on, että palveluihin pääsisi nykyistä paremmin ja että jonot saadaan lyhyemmäksi. Palvelusetelit ovat tähän erinomainen työkalu, yrittäjäjärjestö toteaa tiedotteessa.

Suomen Yrittäjien koko Suomen kattava selvitys Parempaa hoitoa palvelusetelillä kertoo, että neljä viidestä sairaanhoitopiiristä on tehnyt viime vuosina strategisen valinnan setelin käytön lisäämiseksi.

– Palvelusetelien lisääminen on täysin tulevien sote-päättäjien käsissä. Palvelusetelien käytöstä on kirjattava kunnianhimoisesti ja selkeästi hyvinvointialueiden palvelustrategioihin, kunta- ja elinkeinoasioiden päällikkö Tanja Matikainen Suomen Yrittäjistä toteaa.

Sote-alan yrityksiä on noin 18 200. Niistä neljä viidestä on enintään neljän hengen yrityksiä. ​​​ Palvelusetelillä tarkoitetaan käytännössä kunnan tai kuntayhtymän ja jatkossa hyvinvointialueen maksusitoumusta.

Sitoumus korvaa yrityksen tuottamasta palvelusta ennalta määrätyn osuuden, joka on palvelusetelin arvo. Kustannussäästöt eivät ole olleet julkiselle sektorille merkittävä peruste palvelusetelin käyttöönotossa, käy ilmi kyselyn vastauksista.

– Palveluseteli on varsin kustannustehokas tapa tuottaa palveluita, vaikka julkinen sektori on välillä toista mieltä. Jos julkinen sektori laskisi hintalappunsa samoilla perusteilla kuin yksityinen sen joutuu tekemään, kävisi selväksi yksityisen sektorin kustannustehokkuus. Palvelusetelin osuus oli vielä vuonna 2020 vain 1,15 prosenttia kaikista sote-menoista.

– Tarvitaan välittömästi yhtenäinen ja läpinäkyvä kustannuslaskentamalli, jolla yksityisen ja julkisen hintaa voidaan vertailla. Huomioon on otettava kaikki kustannukset kiinteistöistä hallintoon, Matikainen toteaa.

Suomen Yrittäjät lähetti palvelusetelien käyttöä koskevan kyselyn kaikkiin yli 20 000 asukkaan kuntiin, kaikkiin sairaanhoitopiireihin ja niille kuntayhtymille, jotka järjestävät kaikki kuntien perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen palvelut niiden puolesta. Vastaus saatiin kaiken kaikkiaan 53 organisaatiosta.