Politiikka

Erityisasiantuntija: Hallituksen sote-sopu askel oikeaan suuntaan – riskejä kuitenkin löytyy

Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Lääkintävahtimestari kipsaa miehen jalkaa Töölön tapaturma-asemalla Helsingissä helmikuussa.
Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Lääkintävahtimestari kipsaa miehen jalkaa Töölön tapaturma-asemalla Helsingissä helmikuussa.
Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Lääkintävahtimestari kipsaa miehen jalkaa Töölön tapaturma-asemalla Helsingissä helmikuussa.

Kuntaliiton sosiaali- ja terveydenhuollon talousasioiden erityisasiantuntija Tero Tyni näkee, että hallituksen saavuttama uusi sopu sote-uudistuksen valinnanvapaudesta on askel oikeaan suuntaan.

– Isoin muutos on yhtiöittämisvelvollisuuden poistuminen. On hyvä asia, että yhtiöittämispakko on poistunut, Tyni toteaa.

– Aikaisemmassa mallissa palvelut olisi pitänyt yhtiöittää samoin tein. Nyt maakunnat voivat pitkälti aloittaa toiminnan kaikkien alueensa sote-keskusten summana. Tästä uudistus sitten lähtee rullaamaan eteenpäin. Otsikoksi muuttuu vain, että nyt puhutaan maakuntien liikelaitoksista.

Maakunnat velvoitetaan Saarikon mukaan perustamaan liikelaitoksia. Yhtiöittäminen on puolestaan kunnille edelleen mahdollista vapaaehtoisesti. Osa asiakkaista voikin siirtyä yksityisten palveluntuottajille, mutta Tynin mukaan tämä on huomattavasti pienempi muutos, kuin jos kaikki olisivat menneet heti markkinoille.

Hallituksen reformiministeriryhmä on neuvotellut viime päivinä tiiviisti valinnanvapauslain uudesta versiosta. Julkisuuteen kerrottiin aikaisemmin tänään, että hallitus on löytänyt sovun, jossa on huomioitu eduskunnan perustuslakivaliokunnan kesällä esittämät rajaukset ja vaatimukset.

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) toi esiin uudistetun esityksen keskeisimpiä kohtia blogissaan. Hän kirjoitti muun muassa, että kansalaisilla säilyy uudistuksen jälkeenkin oikeus olla valitsematta itselleen sote-keskusta. Mikäli näin tapahtuu, tulee kansalaisesta automaattisesti kahdeksi vuodeksi julkisen palveluntuottajan asiakas.

Tämä on mielestäni toiminnallisesti järkevää.

Kyseinen listautumismallin muutos on Tynin mukaan esityksen toinen keskeinen parannus kesällä perustuslakiin törmänneestä mallista.

– Mikäli kansalainen ei käytä valinnanvapauttaan, on hän oletusarvoisesti maakunnan liikelaitoksen asiakas. Tämä on mielestäni toiminnallisesti järkevää. Aikaisempi esitys olisi johtanut hyvin voimakkaisiin ja nopeisiin muutoksiin, Tyni toteaa.

Uudessa esityksessä maakunnille jää Tynin mukaan enemmän aikaa sopeutua muuttuvaan tilanteeseen.

Henkilökohtainen budjetti huolettaa.

Täysin puhtaita papereita hallituksen esitys ei Tyniltä kuitenkaan saa. Hän toteaa, että häntä huolettaa kovasti esimerkiksi henkilökohtainen budjetti. Budjetilla tarkoitetaan rahasummaa, jonka puitteissa asiakas voi hankkia asiakassuunnitelmassa määriteltyjä palveluja. Budjetin saaminen edellyttää, että maakunnan liikelaitos arvioi tilanteen ja tekee asiakkaalle asiakassuunnitelman.

Asiakas voi itse päättää, mistä hankkii asiakassuunnitelman mukaiset palvelut ja hän voi vaikuttaa myös palvelujen sisältöön. Saarikon mukaan esityksen tähän kohtaan ei ole tulossa muutoksia.

­– Henkilökohtainen budjetti on malli, jota ei ole oikein missään maailmassa kokeiltu. Jotain kokeiluja on ollut, mutta ne eivät ole nyt ehdotetun mallin kaltaisia, Tyni huomauttaa.

– Nyt ollaan ottamassa isoon euromäärään, useiden miljardien eurojen järjestämistapamalli, josta ei voida oikein varmuudella sanoa onko se hyvä. Pidän tätä isona riskinä.

Uusi esitys pitää Tynin mukaan myös yhä sisällään niin kutsutun yksityisten yritysten mahdollisuuden valita asiakkaitaan, eli ”kuoria kerman” mahdollisimman suurien voittojen toivossa. Hallituksen valinnanvapausesitystä on moitittu siitä, että valinnanvapausmallin kannusteet ohjaavat potilaiden valikoimiseen.

Yritys voi saada sitä suuremman voiton, mitä enemmin se onnistuu hankkimaan asiakkaakseen perusterveitä, vähän palveluita tarvitsevia asiakkaita. Vaikka ongelma saattaa uudessa esityksessä olla Tynin mukaan pienentynyt, on se hänen mukaansa kuitenkin yhä olemassa.

– Yritykset pystyvät tekemään kohdennettua markkinointia.

Aina kun meillä on olemassa kaksi eri toimijaa, niin väistämättä olemassa on integraatio-ongelma.

Kuten jo aikaisemmin on uutisoitu, sosiaalipalvelut rajautuvat uudessa esityksessä suurelta osin pois perustettavista sote-keskuksista. Saarikko kertoo kirjoituksessaan, että keskuksiin on jäämässä vain sosiaalihuollon neuvonnan ja ohjauksen tehtävä.

– Maakunnalla on kuitenkin velvollisuus jalkauttaa sosiaalityön osaamista sote-keskusten tueksi. Tällä halusimme vahvistaa integraation toteutumisen erityisesti paljon palveluja tarvitsevien kannalta, Saarikko kirjoittaa.

Tyni ei Saarikon blogin perusteella lähde arvioimaan sitä, mitä Saarikon määrittelemä ”jalkauttaminen” oikeassa elämässä tarkoittaa.

– Kirjauksen perusteella on hirveän vaikeaa tätä vielä kommentoida. Integraatiosta voin sanoa yleisellä tasolla sen verran, että aina kun meillä on olemassa kaksi eri toimijaa, niin väistämättä palvelut pilkotaan kahteen eri koriin ja olemassa on integraatio-ongelma.

– Tämä malli, jossa lähes kaikki sosiaalipalvelut on liikelaitoksen harteilla, on mielestäni integraation kannalta parempi. Heti kun asiakas on niin sanottu vaativampi asiakas ja myös sosiaalipalveluiden tarpeessa, niin silloin hän on pääosin liikelaitoksen ja maakunnan vastuulla.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat