Kotimaa

Esa Saarinen 50. Pafos-seminaarinsa jälkeen: ”Jos ihmiset onnistuisivat arvostamaan enemmän toisiaan, niin siitä hyötyisivät kaikki. Tuottavuus ja elämänlaatu paranisivat.”

Nora Vilva
Nora Vilva
Nora Vilva

Filosofi ja yritysvalmentaja Esa Saarinen piti vähän aikaa sitten 50. Pafos-seminaarinsa Kyproksella. Se kuulostaa hänestä itsestäänkin vavahduttavalta. Saarinen kuvailee Pafos-seminaaria vuosien mittaan hioutuneeksi filosofisen lähestymistapansa kruununjalokiveksi.

– Koen jokaisen seminaarin hyvin vahvasti ja lataudun niihin siitä näkökulmasta. Viideskymmenes seminaari ei tuntunut siltä kuin olisin täyttänyt pyöreitä vuosia. Se vaan toteutui niin hienosti ja se oli upeaa, Saarinen tunnelmoi.

Jokainen seminaari tuntuu hänestä omalta, eikä niitä voi verrata toisiinsa. Siksi moni osallistuukin niihin keskustelemaan elämänkäsityksistään kerta toisensa jälkeen. Luentosalin ulkopuolelle jää sovinnainen käyttäytyminen, toisten ihmisten alistaminen tai jaottelu ulkoisten ominaisuuksien mukaan. Saarinen lähtee jokaiseen kohtaamiseen mestaruusolettamasta käsin.

– Yritän synnyttää tilanteen, jossa vanhat kielteiset rakennelmat ihmisten pilkasta tai toisten kampittamisesta eivät aktivoituisi. Jos ihmiset onnistuisivat arvostamaan enemmän toisiaan, niin siitä hyötyisivät kaikki. Tuottavuus ja elämänlaatu paranisivat.

Filosofi voi antaa tärkeän lisänsä julkiseen järjen käyttöön.

Saarinen ajattelee luentonsa konsertin kaltaisena. Hän on luennoillaan ikään kuin kapellimestarin asemassa mahdollistajana. Kaikki yhdessä muokkaavat ainutkertaista kokonaisuutta.

– En ajattele olevani tiedon, vaan ajattelun liikkeen ja moninaisuuteen rohkaisemisen kapellimestari. Pyrin vaalimaan sitä, että osallistujien ajattelun sointi voisi säilyä mahdollisimman puhtaana ja kauniina. Turvallisuuden ilmapiiri on tämän tavoitteen kannalta ydinasia.

Monet ajattelevat ihmisen kasvavan parhaiten epämukavuusalueellaan. Saarisen mielestä on parempi laajentaa kohti tilannetta,”jossa ihminen kokee olevansa kevätauringossa, jolloin ukkospilvet eivät uhkaa”. Saarisen lähestymistavassa on tärkeää, että ihminen voi kokea itsensä täysin hyväksytyksi nolousvapaalla vyöhykkeellä.

– Paras eteneminen ajatuksellisesti tapahtuu ympäristössä, jossa ihminen kokee toiset tukenaan ja vapautuu ajattelemaan elämänuskoisesti. Toisten myötätuntoisuus voi tukea tätä dramaattisesti. Myötätuntoa on paljon enemmän kuin mitä arkivaikutelma kertoo.

Filosofi voi Saarisen mukaan tarjota ajatuksillaan asioiden asettamista mittasuhteisiinsa yritysmaailmassa ja politiikassa. Hänen tulee ajatella parempaa elämää synnyttäviä asioita.

– Filosofi voi antaa tärkeän lisänsä julkiseen järjen käyttöön. Eri tahoilla ihmiset voivat saada syvemmän yhteyden siihen kokonaisuuteen, jota tehtävämme on viedä eteenpäin.

Vihan ja pelon politiikalla on yllättävän vähän kaikupohjaa suomalaisten sydämissä.

Saarinen pitää suomalaista mediaa vielä kohtuullisena ja melko lempeänä. Jos julkisuuden henkilölle sattuu jotain uutta, kielteiset aiemmat lööpit jäävät usein taka-alalle. Politiikassa kehitystä uhkaa pirstaleisuus, lyhytnäköisyys ja dialogin puute.

– Populismi on onneksi meillä aika maltillista. Suomalaiset omaavat tiettyä tervettä järkeä ja sydämen sivistystä. Hyväksymme sen, että erimielisyyksistä huolimatta me voimme ja meidän pitää mennä yhdessä eteenpäin. Vihan ja pelon politiikalla on yllättävän vähän kaikupohjaa suomalaisten sydämissä.

Saarisesta on hienoa, ettei sosiaalisen median mahdollistama valheitten koneisto ole saanut jalansijaa Suomessa. Olisi tärkeää, että yksittäisen ihmisen intressin tai näkemyksen sijaan politiikot veisivät eteenpäin kokonaisuutta.

– Pohjoismainen yhteiskuntamalli on maailman paras. Se, että näin on, on pikkuhiljaa alkanut selvitä myös meille.

Saarisella on haaveena viedä Aalto-yliopistossa ajatustyönsä lähivuosina seuraavalle tasolle.

– Toivon pystyväni ilmaisemaan kirjan laajuisesti, mikä on filosofiani ja filosofinen lähestymistapani. Haluan tehdä lisää Pafos-seminaareja ja rakastaa rakkaimpiani, Saarinen kiteyttää.

Lue koko laaja Esa Saarisen henkilöhaastattelu 12. heinäkuuta Demokraatista.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat