– Paikallisen sopimisen lisäämisestä on puhuttu Suomessa jo pitkään. Tämän uudistuksen myötä paikallisesta sopimisesta tulee vihdoin mahdollista yhdenvertaisesti kaikissa yrityksissä, työministeri Arto Satonen sanoo tiedotteessa.

Lakiluonnosta on valmisteltu alun perin kolmikantaisessa työryhmässä, joka ei ollut yksimielinen. Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) järjesti riitaiseksi jääneestä mietinnöstä lausuntokierroksen keväällä, ja siitä saadun palautteen perusteella lakiluonnokseen on tehty muutoksia.

Paikallisella sopimisella tarkoitetaan sitä, että työpaikalla voidaan sopia toisin joistakin työehtosopimuksen määräyksistä, kuten työajoista tai palkoista. Hallituksen tavoitteena on laajentaa paikallinen sopiminen myös järjestäytymättömiin yrityksiin.

KESKEISIMMÄT luonnokseen tehdyt muutokset liittyvät siihen, kuka työntekijöiden puolelta voi tehdä paikallisen sopimuksen työnantajan kanssa.

Lakiluonnoksen mukaan työnantaja voisi tehdä sopimuksen luottamusvaltuutetun kanssa, jos työntekijöillä ei olisi valittuna työehtosopimuksessa tarkoitettua henkilöstön edustajaa.

Lausuntokierroksella olleesta esitysluonnoksesta poiketen sopimusta ei voisi tehdä henkilöstön kanssa yhdessä.

Järjestäytymättömissä yrityksissä, joissa olisi valittu luottamusmies, niillä työntekijöillä, jotka eivät kuulu työehtosopimuksen tehneeseen työntekijäliittoon, olisi oikeus valita luottamusmiehen rinnalle luottamusvaltuutettu edustamaan heitä paikallista sopimista koskevissa kysymyksissä.

Epäasiallisten työehtosopimusten ehkäisemiseksi työehtosopimuslakia täsmennettäisiin siten, että työntekijäyhdistyksen tarkoitusta arvioitaessa huomioitaisiin yhdistyksen muodollisen tarkoituksen lisäksi yhdistyksen tosiasialliset päämäärät ja toiminta, esityksessä todetaan.

PALKANSAAJAJÄRJESTÖT ja muun muassa oppositiopuolue SDP:n työelämävaliokunnan edustajat pelkäävät esimerkiksi, että paikallisen sopimisen laajentaminen järjestäytymättömiin yrityksiin vie kannustimen työnantajien järjestäytymisestä. Tämä voisi tarkoittaa heidän mukaansa yleissitovuuden heikentymistä.

Työehtosopimuksen yleissitovuus tarkoittaa sitä, että kaikkien sopimusalalla toimivien työnantajien on noudatettava sopimuksen määräyksiä kaikkiin työntekijöihinsä riippumatta siitä, kuuluuko työnantaja työnantajaliittoon tai kuuluvatko työntekijät ammattiliittoon.

Lainsäädännön arviointineuvosto katsoi, että esitysluonnos ei kuvannut riittävän tarkasti sitä, miten laki vaikuttaisi miesten ja naisten palkkaeroihin. Arviointineuvosto suositteli korjaamaan lakiesitystä ennen kuin se annetaan eduskunnalle. Tämä on otettu huomioon.

Arviointineuvosto piti hyvänä muun muassa sitä, että lain toteutumisesta on määrä tehdä jälkiarviointi, jos se hyväksytään.

Sanna Nikula/STT