Lakiesityksen uskotaan menevän läpi, mikä mahdollistaisi muun muassa vuosia omaehtoisessa maanpaossa olleen separatistijohtaja Carles Puigdemontin paluun Espanjaan.

Parlamentin alahuone hyväksyi esityksen jo kertaalleen maaliskuussa, mutta ylähuone, jota hallitsee oppositiossa oleva oikeisto, hylkäsi sen. Toimi oli lähinnä symbolinen, sillä ylähuoneen lain hylkääminen kumoutuu alahuoneen uudella päätöksellä.

Armahduslain juuret juontavat viime vuoden vaaleihin, jotka oikeistolainen PP-puolue voitti. Se ei kuitenkaan onnistunut kokoamaan hallitusta, joten vaaleissa toiseksi jääneet sosialistit ja pääministeri Pedro Sanchez (kuvassa) pääsivät yrittämään jatkokautta.

OIKEISTOLAINEN PP ja laitaoikeistolainen Vox ovat olleet etunenässä arvostelemassa lakiesitystä ja vaatineet, että se on peruttava. Viimeksi sunnuntaina PP:n puheenjohtaja Alberto Nunez Feijoo vaati Sanchezia perumaan lain välittömästi.

Tuhannet ihmiset ovat toistuvasti vastustaneet lakiesitystä ajoittain väkivaltaisiksikin yltyneissä mielenosoituksissa. PP on luvannut jatkaa protestien organisoimista, vaikka laki nyt hyväksyttäisiinkin, ja viedä asian perustuslakituomioistuimeen.

Sanchezin asemaa tukaloittaa myös se, että vielä vaalikampanjan aikana hän vastusti armahduslakia. Sanchez kuitenkin käänsi sujuvasti takkinsa, kun lakiesityksestä tuli kynnyskysymys vallassa pysymiseksi.

-  Väittämättömyydestä on nyt tehtävä hyve, pääministeri perusteli uutta kantaansa.

Mielipidemittausten mukaan espanjalaisten kanta separatistien armahtamiseen on hyvin jakautunut. Edes kaikki Sanchezin sosialistit eivät ole sitä mieltä, että Katalonian itsenäisyyttä ajaneet tulisi armahtaa.

Katalonian hallinto järjesti vuonna 2017 kansanäänestyksen alueen irrottamiseksi Espanjasta. Kansanäänestyksen aikana maakunnassa oli laajoja väkivaltaisuuksia, kun separatistit ottivat yhteen poliisin ja kansalliskaartin kanssa. Satoja ihmisiä loukkaantui ja poliisia syytettiin tarpeettoman kovista otteista.

Katalonia julistautui itsenäiseksi lokakuussa 2017, mutta Espanja peruutti itsehallinnon ja otti maakunnan suoraan keskushallinnon valvontaan. Useita separatistipoliitikkoja vastaan nostettiin syytteet kapinoinnista ja monet lähtivät omaehtoiseen maanpakoon.